Lehti 7-1995 (Automaatio logistiikassa)

Pääteemana automaatio logistiikassa

Riittääkö pelkkä tuottavuus ja tehokkuus?
Menestyvissä tuotantolaitoksissa valmistus, suunnittelu ja toimituksen jälkeiset palvelut ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Töitä tehdään matalissa, yhä useammin myös supistetuissa tiimimäisissä organisaatioissa, asiakkaiden tarpeet pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon toimituksia järjestettäessä. Yrityksessä kaikkien odotetaan osallistuvan aktiivisesti tuotteiden, valmistusmenetelmien ja muun toiminnan jatkuvaan kehittämiseen.

Logistiikka on materiaali- ja tietovirtojen, tuotannon ja jakelun, hankinta-, huolto- ja kuljetuspalvelujen sekä asiakassuhteiden kokonaisvaltaista hallitsemista ja jatkuvaa kehittämistä.

Logistiikka tulee latinan locus-sanasta (paikka) eli oikea tavara, oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan. Nykyaikainen logistiikka ei rajoitu yrityksen sisäisten toimintojen tarkasteluun, vaan ottaa huomioon logistisen ketjun kaikki osatekijät ja optimoi koko ketjun toimintaa.

Tämän teemanumeromme artikkelien mukaan logistiikka on keskeisessä osassa siirryttäessä perinteisestä teollisesta toiminnasta joustavaan verkostotalouteen.

Tuotanto on materiaalien jalostamista asiakkaiden käyttöön meneviksi lopputuotteiksi. Tavaratuotantoon liittyy lähes poikkeuksetta myös palveluosuus ja puhutaan myös palvelutuotannosta omana tuotannon muotonaan.

Tapahtuu todelliseen tulokseen tähtäävässä yrityksessä mitä tahansa, on se kyettävä mittaamaan, hallitsemaan ja kirjaamaan. Lähitulevaisuudessa yhä suuremman huomion saavat myös ympäristö- ja luontoarvot. Yrityksen kannattavuuden parantamiseen tähtäävä logistiikka tarvitsee toimiakseen mittaamista, metrologiaa, säätöä ja automaatiota.

Arvonlisäys on raaka-aineen jalostusta sellaiseen muotoon, että siitä on saatavissa suurempi hinta. Jalostus vaatii yleensä merkittäviä investointeja ja aiheuttaa työ-, materiaali-, päästö- ja energiakustannuksia.

Logistiikalla vaikutetaan ostojen todellisiin hintoihin, hankintojen palvelutasoon, omien ja ostettujen logististen toimintojen kustannuksiin, sisäiseen ja asiakkaan saamaan palvelutasoon. Kun perusasiat ovat mitattuja ja hallinnassa, voidaan tuotteesta saada paras, markkinoiden mahdollistama ja tuottavuutta parantava hinta.

Organisaatioiden tiivistäminen ja toiminnan tehostaminen on varmastikin myönteistä. Ammatillisten, aatteellisella pohjalla toimivien julkaisijajärjestöjemme lehden toimittajana olen kokenut nykyisessä menossa myös haittapuolia.

Monilla jäsenillämme on entistä vähemmän kiinnostusta ja aikaa osallistua yhdistysten toimintaan. Syinä ovat osaltaan lisääntyneet työkiireet ja yritysten vastahakoisempi taloudellinen tuki. Yhdistystoiminta ei näy heti yritysten tulosrivillä.

Yhdessäolo sekä ammatillisissa että sosiaalisissa merkeissä, mielipiteiden ja kokemusten vaihto on kuitenkin pitemmällä tähtäimellä luovaa, yritysten tuloksen kannalta myönteistä toimintaa.

Eli hyvää joulua ja vuodenvaihdetta kaikille lukijoillemme. Laatikoiden ja rosollin jälkeen voidaan avuksi tarvita konenäköä. Odota, näe ja anna palautetta.

Päätoimittaja
Ari Kukkonen

Automaatio – ketkä sitä oikein ymmärtävät
Tässä en nyt tarkoita alan pitkälle vietyjä teorioita ja menetelmiä, vaan automaation syvällistä vaikutusta teollisuutemme menestymisen edellytyksiin ja koko yhteiskuntaan Monesti automaatioalan kunniaa puolustava on joutunut myös tekniikan ja talouden asiantuntijoiden keskuudessa ahtaalle, kun alan kansantaloudellista merkitystä arvioidaan lähes pelkästään laitemyynnin volyymilla. Tekniikan ulkopuolella automaatioalaa on takavuosina hutkittu välillä jopa kaiken pahan alkuna. Itse kuitenkin tiedämme, että teollisuutemme kilpailukyky ja siinä tuotannon laatu, sanan monessa merkityksessä, ovat paljolti automaatioalan ammattilaisten ansiota.

Viime Automaatiopäivillä tuli sentään balsamia haavoihin. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen ja TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma pitivät pääkohdissaan lähes saman sisältöisen puheen, jossa automaatioala sai lähes varauksettoman tunnustuksen. Puheet pidettiin luonnollisesti automaatioväelle, mutta oli se jotain sittenkin. Tilaisuudessa allekirjoitettiin myös sopimus SAK:n, TT:n ja SAS:n yhteisestä Työyhteisö ja automaatio -palkinnosta, joka ensimmäisen kerran jaetaan vuonna 1996. Toivottavasti tämän palkinnon jakaminen jatkaa myönteisen julkisuuden kohdistumista alallemme.

Tulevaisuus on joka tapauksessa nuorisossa, myös automaatioalalla. Automaatioseura on viime aikoina panostanut monella tavalla opiskelijoihin. Tavoitteena on saada nuoret aktiivisesti mukaan seuran toimintaan, jotta alaa ja sen imagoa voitaisiin edistää yhdessä leveällä rintamalla. Toimintatapoja nuorten jäsenten hankinnassa ovat opiskelijakerhojen tukeminen, suorat informaatioiskut seuran asiantuntijavoimin ja nuoren jäsenen jäsenmaksun nollaaminen. Toiminta on jo selvästi alkanut tuottaa tulosta.

Seuran toiminta on muutenkin lähtenyt uusille urille. Jaostoiminta on lisääntynyt lähes räjähdysmäisesti, jos tarkastellaan lukumääräistä kasvua. Toimintaa on seuran hallituksen taholta kannustettu, koska on ilmeistä, että automaation eri sovellusalueilla on ryhmiä, joilla on keskenään paljon mielenkiintoista keskusteltavaa omissa seminaareissaan. Automaatiopäivät tullaan säilyttämään tapahtumana koko alaa kiinnostavana kohtauspaikkana.

Pari numeroa sitten Automaatioväylän päätoimittaja esitti pääkirjoituksessaan, että edustamamme ala on monille outo kummajainen. Näin näyttää yhä olevan, mutta ihmettely ei auta, vaan meidän asiamme on markkinoida oikea mielikuva automaatioalasta. Eli kuka se kissan hännän nostaa…?

Pentti Lautala
Suomen Automaatioseura ry:n puheenjohtaja
 
Pasi Koikkalainen, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, tietotekniikan osasto
Logistiikan stragegiat selviksi neurolaskennalla
Logistisen suunnittelun pohjana ovat strategiat, joihin osatehtävien, kuten tuotannon, kuljetusten ja markkinoinnin, optimoinnit perustuvat. Neurolaskennan avulla voidaan suuristakin tietomääristä jalostaa strategisen suunnittelun tarvitsemaa tietoa.

Helene Juhola, Pekka Korpiharju, VTT Tietotekniikka, Painoviestintä
Häiriöt kirjapainon jälkikäsittelyn automatisoinnin suurimpia esteitä
Kirjapainojen jälkikäsittelyn automatisointi on yllättävän vaikea tehtävä. Simulointia hyödyntäen on osoitettu, että korkea häiriötaso laskee suorituskykyä ja tekee taloudellisesti kannattavan automatisoinnin vaikeaksi. Painetun paperin käsittely asettaa muun muassa tarttujille ja välivarastoinnille erikoisvaatimuksia ja johtaa helposti räätälöityihin ratkaisuihin.

Juha-Matti Lehtonen, Teknillinen korkeakoulu, Teollisuusautomaation instituutti
Simuloinnissa apua logistiikan kehittämiseen paperiteollisuudessa
Projektin kokemusten perusteella simulointi osoittautui hyväksi menetelmäksi logistisen ketjun toiminnan tutkimisessa. Simuloimalla pystytään melko helposti mallintamaan halutut ilmiöt ja vertailemaan eri toimintatapoja valittujen tunnuslukujen avulla.

Carl-Gustav Walldén, Transitocontrol Ltd.
Junasäiliöiden kosketukseton mittaus vauhdissa
Laitteisto on säiliövaunujen pinnankorkeuden tarkkailuun tarkoitettu mittausjärjestelmä. Laitteiston avulla voidaan tarkkailla ohi kulkevien säiliövaunujen täyttöastetta ja määritellä säiliöiden sisällön sallittu lämmönnousu ilman ylivuotoa kosketuksettoman mittauksen avulla. Järjestelmä mittaa reaaliajassa ja tulostaa mittainformaation Vainikkalan ratapihan valvontapisteeseen ennen junan saapumista ratapihalle.