Lehti 7-2004 (Kenttäväylät)

Pääteemana Kenttäväylät

 Thomas Kasten, Pepperl+Fuchs GmbH
Kenttäväylinen nykyaikainen arkkitehtuuri
Tuotantolaitteiston tehokkaaseen käyttöön, nykyaikaiseen resurssien hallintaan (Asset Management) ja ennakkohuoltoon tarpeellista prosessi- ja diagnostiikkatietojen määrää kenttälaitteilta automaatiojärjestelmään ei voida enää siirtää perinteisellä 4-20 mA -tekniikalla. Mahdollinen ratkaisu on täysdigitaalinen kenttäkommunikaatio, mutta se on räjähdyssuojaus- ja käyttövarmuusvaatimusten johdosta melko monimutkainen. Prosessiautomaation kenttäväylien etujen hyödyntämiseksi on kehitettävä sopivat arkkitehtuurit ja suojausjärjestelmät sekä liitynnät.

 Timo Rantala, Jyvästek Oy ja Tapani Keronen, Outokumpu Tecnology Oy
Kokemuksia kenttäväylien käytöstä sinkkitehdasprojektissa
Outokumpu hankki omistukseensa sinkkitehtaan Norjan Oddasta keväällä 2001. Tehtaan modernisointipäätös tuli tammikuussa 2003. Projektin aikana, vuoden 2004 alusta, Outokummun ja Bolidenin välisissä yhtiöjärjestelyissä myös Oddan ja Kokkolan sinkkitehtaiden omistus siirtyi Bolidenille. New Boliden (ent. Boliden) on yksi maailman johtavista kaivos- ja sulattoyhtiöistä. Sen palveluksessa on n. 4500 henkeä.

Martti Hakonen, Emerson Process Management Oy
Katsaus kenttäväylälaitteiden tarjontaan
Vuosi sitten oli Automaatioväylän numerossa 7/2003 katsaus instrumentoinnin kenttäväylälaitteiden kokonaistarjontaan. Ohessa on päivitetty yhteenveto, johon liittyen on muutama kannanotto ja havainto.

Lauri Lehtinen, Lehtipuu Oy
Prosessilaitteiden villapaidat ommellaan automaattisesti; Tekniset eriteet syntyvät väylätekniikalla
Parocin teknisten eristelevyjen valmistuslinja automatisoitiin väylätekniikalla ja hajautetulla I/O:lla. Kalliimpien komponenttien hintaero saatiin takaisin heti kaapeloinnissa.

Terhi Ylöstalo ja Mikael Maasalo, TKK Systeemitekniikka
IEEE:n robotiikkakonferenssi ensimmäistä kertaa Suomessa
Kesäkuussa 2005 Espoossa järjestetään IEEE:n kuudes CIRA-konfereinssi. Edellinen Cira pidettiin kesällä 2003 Kobessa japanissa, ja tuolloin se oli ensimmäistä kertaa Pohjois-Amerikan ulkopuolella. Nyt vuorossa on Eurooppa ja Suomi, jossa ei ole aikaisemmin järjestetty yhtään IEEE Robotics and Automation Societyn konferenssia. Tyylikkäät puitteet tapahtumalle tarjoaa Otaniemen kampuksen uusi TUAS-talo.

Marko Ekoluoma ja Ilkka Lairi, Siemens Osakeyhtiö
Automaatiojärjestelmien modernisointia tuotannon ehdoilla
Monissa teollisuuslaitoksissa, teollisuudenalasta riippumatta, on tarve tehokkaampaan ja turvallisempaan tuotantoon. Nykyajan kansainvälisessä kilpailussa eivät enää entiset tuotantomallit ja tavat riitä, vaan tuotantoprosesseilta ja varsinkin prosessien automatisoinnilta vaaditaan enemmän tehokkuutta. Parempi tehokkuus pienentää tuotantokustannuksia ja parantaa siten tuotteiden kilpailukykyä kiristyvillä kansainvälisillä markkinoilla. Prosessien turvallisuusvaatimukset kiristyvät myös. Onnettomuuksien välttäminen ja työntekijöiden työturvallisuuden ylläpitäminen tuotannon kasvaessa ei ole helppo haaste

Lauri Lehtinen, Lehtipuu Oy
Lineaarimoottorit löytävät sovellusalojaan; Uudet moottoriratkaisut parantavat liikenteen hallintaa
Sekä tietojen käsitteleminen jo moottorissa että lineaarimoottorien tulo antavat uusia mahdollisuuksia liikkeen tarkkaan säätöön.

Seppo Lappalainen, Kouvo Automation Oy
Säteileekö? Paljonko on paljon, osa 2
Radiometriseen mittalaitetekniikkaan liittyy keskeisenä asiana säteilyturvallisuustarkastelu turvallisuuslupien, käytön ja huollon osalta. Automaatioväylän numerossa 6 käsiteltiin umpilähdetekniikkaa ja säteilyfysiikan käsitteitä. Tässä artikkelissa tarkastellaan tärkeimpiä umpilähteiden (gammasäteilyn) käyttöön liittyviä turvallisuusasioita ja terveyshaittoja.

 Ilkka T Ikonen, ABB Oy
ABB markkinajohtaja taajuusmuttajissa; Vahva suomalainen tausta
Jos suomaaiselta kysyy, mikä suomalainen teollisuusyritys on menestynyt hyvin maailmalla, vastaus on useimmiten Nokia. Suomalainen teollisuus on kuitenkin menestynyt maailmalla jo ennen kännykkäbisnestä. Yksi menestystarina on Oy Strömfors Ab:n suojissa kehkeytynyt vaihtovirtakäyttöisten taajuusmuuttajien tuotanto. Taajuusmuuttajat ovat nyt osa ABB-yhtymää, mutta taajuusmuuttajateknologian juuret ja ydinosaaminen on edelleen Helsingissä.

  Lauri Kinnunen, Teknotietämys Oy
Suursäästöt mahdollisia; Mallinnus ja telematiikka tuovat joustavuutta liikenteeseen
Tieliikenteen ongelmat kasvavat, kun asutus ja työpaikat keskittyvät suuriin taajamiin. Ruuhkia lisää se, että liikenteen kysyntä vaihtelee voimakkaasti tarjonnan pysyessä melko vakiona. Kehittyneen mallinnuksen sekä tieto- ja viestintätekniikan avulla on mahdollista kehitää telemaattisia palveluja ja älykästä ohjausta, joilla liikenne on mahdollista jakaa ajallisesti ja paikallisesti sekä eri kulkumuodoille entistä tasaisemmin. Työ- ja vapaa-ajan menetykset sekä ympäristöhaitat vähenevät. Liikennetuvallisuus paranee.

 Seppo Koskinen, Turun Automaati ry:n puheenjohtaja
Kansallinen laatuvertailu – TAITAJA
Suomessa järjestetään vuosittain ammattiin opiskeleville nuorille suunnattu ammattitaitokilpailu eli TAITAJA-kilpailu. Lajit kattavat käytännössä lähes koko työelämän kirjon. Ensi vuonna pidettävässä Taitaja 2005 -kisassa on mukana myös uusi kilpailulaji, automaatioasennus.