Lehti 1-2007 (Mittaukset ja kenttälaitteet)

kansi_1_07_150pxPäätoimittajalta; 
Automaatiokoulutuksen ryhdistäydyttävä

Automaatiokoulutus Suomessa on perusteellisen itsetutkiskelun tarpeessa jokaisessa koulutusyksikössä Suomessa. Koulutuksen taso on laskenut viime vuosina hälyttävästi ja nyt yrityksiin saapuu työhakemuksia, joiden laatijat pitäisi kouluttaa uudelleen.
           
Pääkirjoitus; Ilpo Nopanen:
Kenttälaitteiden elinkaarenhallinta on nykypäivää
 
Nykyaikaisen kenttälaitteiden elinkaarenhallinnan avulla saavutetaan todistetusti merkittäviä kustannussäästöjä sekä lisätään tehokkuutta. Lisäksi aikaansaadaan kustannussäästöjä prosessien ja laitteistojen käyttöönotossa ja kunnossapidossa.

Timo Harju: 
Lehti jota luetaan ja säilytetään

Viime aikoina on tapahtunut paljon muutoksia Automaatioväylässä. Päätoimittaja on vaihtunut, toimitusneuvosto on uusiutunut ja lehdellä on mm. uudet www-sivut tukemassa lehden sisältöä.

Kimmo Tukiainen:
Sakeus oikein mitattuna vaikuttaa kannattavuuteen   

Lumisade tai puuro on sakeaa. Sota-aikana ilma oli tiettävästi aika-ajoin sakeana luoteja tai muuta rautaa. Veri on vettä sakeampaa ja joskus ilmassa oleva tuoksukin voi olla sakeaa.
Sakeus on ilmaisuna hyvinkin käytetty, mutta mitä se tarkoittaa?

Juha Kesti:
Digitaalisuus muuttaa kunnossapidon strategiaa pH-mittauksissa

Mitä hyötyä on kun käytetään anturia, johon on integroitu muistilla varustettu mikrokontrolleri.  Onko digitaalisella pH-mittauksella saavutettavissa merkittäviä etuja?

Petri Koivula:
Automaatio-osaaja ammattitaidon MM-kisoihin Japanin Shizuokaan

Kahden vuoden välein järjestettäviin ammattitaidon MM-kisoihin valittiin Suomen edustaja Lohjalla järjestetyissä karsinnoissa. Suomea edustaa Japanissa Shizuokassa Antton Stigell Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksesta.

Hannu Toroi:
Akustiikkaa pinnanvalvontaan, Mitä kaiku vastaa?

Kaikuluotain on kosketukseton äänen kulkuaikaan perustuva mittausmenetelmä, jossa lähetetyn pulssin ja kohteesta heijastuneen kaiun välinen kulkuaika muunnetaan etäisyydeksi ja siitä edelleen tiedoksi pinnankorkeudesta tai materiaalimäärästä mittauskohteessa.

Petri Koivula:
Automaatioalan sosiaalinen elämä näivettynyt   

Automaatioala on muuttunut vuosikymmenten saatossa ja muutos jatkuu. Keskustelimme alan pioneerin kanssa alasta, mistä on tultu ja minne ollaan menossa. Onko automaatioala tosiaan näivettymässä?

Rolls-Roycen vesisuihkulaitteet vievät veneitä lujaa eteenpäin

Globaaliin Rolls-Royce-konserniin kuuluvasta Kokkolan yksiköstä on lyhyt matka merelle. Se on hyvä asia nimenomaan yksikössä valmistettavien vesisuihkulaitteiden testauksen ja laajemminkin tuotekehityksen kannalta.

Jari Seppälä:
Langaton tekniikka – hypeä vai hyötyä?

Vuoden 2007 ajan seuraamme langattoman tekniikan kehittymistä ja pohdimme sen mahdollisuuksia automaatiossa. Sarjan ensimmäisessä osassa keskitymme langattoman tekniikan perusasioihin.
            

Martti Hakonen:
Laitekuvaus – avoin ratkaisu kenttälaitteiden hallintaan

EDDL on huomattavasti enemmän kuin uusi kirjainyhdistelmä. Se on virallinen maailmanlaajuinen standardi prosessiautomaation laitteiden konfigurointiin ja käytönaikaiseen hallintaan. Sen ovat laatineet yhdessä kaikki merkittävät väyläorganisaatiot ja automaatioalan suurimmat valmistajat.

Pertti Hyyrynmäki: 
Helsingissä seurataan sekaviemärien toimintaa reaaliaikaisesti internetin kautta

Helsingin keskustan viemäriverkosto on pääosin tsaarinajalta. Lähes koko kantakaupungin alueella sadevedet ja jätevedet kulkevat samassa putkessa. Runsaat sateet saattavat aiheuttaa kellaritulvia. Niiden torjumiseksi sekaviemäröidylle alueelle on rakennettu 60 ylivuotokaivoa, joiden kautta vesi virtaa kapasiteetin loppuessa suoraan mereen. Ylivuotokynnykset on joissakin paikoissa jouduttu tekemään melko mataliksi, joten merivesi saattaa nousta ajoittain viemäriverkostoon.

Rohkeutta ja älyä rakentamiseen!
Pari vuotta sitten Lonix Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Koskenranta naulasi teesinsä suomalaiselle talotekniikkateollisuudelle: verkostoitukaa ja tehkää ylivoimatuotteita lisäämällä tuotteisiin älyä.
Verkostoitujia onkin löytynyt, mutta Koskenrannalle on tullut yllätyksenä se, että LON-tekniikan menestys on löytynyt ulkomailta. Kotimaan markkinat eivät tunnu lähtevän liikkeelle. Miksi?
       
Petri Koivula:
Menestys kasvaa omasta osaamisesta   

Kaksikymmentä vuotta sitten perustettu Produal viettää juhliaan tänä vuonna. Automaatioalan yritys on hyvä esimerkki pitkäjänteisestä ja tulostavoitteisesta toiminnasta. Pienestä on kasvettu ilman ainuttakaan tappiollista tilinpäätöstä.

Heikki Laurila:
Kenttäväylälähettimien kalibrointi

Kenttäväylä on yleistymässä kovaa vauhtia instrumentoinnissa, mutta mikä kenttäväylä on ja miten se eroaa perinteisestä instrumentoinnista? Ja miten kenttäväylälähettimet kalibroidaan – koska nekin täytyy kalibroida.
   
Hannu Toroi:
Automaatioväylän tekijät esittäytyvät   
Sarjassamme lehden tekijät -esittäytyvät, on vuorossa Automaatioväylän toimitusneuvoston jäsen Hannu Toroi.

Veijo Ilmavirta:
Innovaatiot ja kansallinen kilpailukyky
   
Suomi tunnetaan maailman innovatiivisimpana maana. Uusimaa on arvioitu Euroopan kilpailukykyisimmäksi alueeksi (super region) ennen Tukholmaa ja Brysseliä. Teollisuutemme kilpailukyky on arvioitu parhaaseen luokkaan maailmassa. Menestyminen perustuu vahvaan osaamiseen ja tieteellisen tiedon soveltamiseen.

Porin Seudun Automaatioseura 25-vuotisjuhlaristeilyllä

Porin Seudun Automaatioseura (PSA) vietti 10.-11.11.2006 25-vuotisjuhliaan iloisissa juhlatunnelmissa  mahtavalla 74 hengen ryhmällä Turku – Tukholma risteilyllä Viking Linen M/s Isabellalla.

Seppo Pyyskänen:
Automaatioalan kansainvälisiä kehityshankkeita       

Teollisuusprosessien mittaus- ja ohjauskomitean, TC65:n (Industrial-process measurement and control) viisipäiväinen yleiskokous pidettiin IEC:n 70:nnen yleiskokouksen yhteydessä syyskuussa 2006 Berliinissä. Kokous keskittyi arvioimaan kehitystä ja tulevaisuuden tavoitteita toiminta-alueellaan.

Raimo Ylinen;
Hans Blomberg Suomalaisen säätö- ja systeemiteorian kehittäjä on poissa

Systeemiteorian emeritusprofessori Hans Blomberg kuoli 5.11.2006 Espoossa. Hän oli 86-vuotias, syntynyt 18.12.1919 Helsingissä. Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1943 Blomberg toimi Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa (VTT) tutkijana ja väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 1953. Vuonna 1956 hänet nimitettiin Teknilliseen korkeakouluun vaihtuvaan ruotsinkielisen professorin virkaan, jonka opetusalana oli teoreettinen sähkötekniikka. Vuosina 1981-85 Blomberg toimi Teknillisen korkeakoulun opetusasioista vastaavana vararehtorina. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1985.