Perinteisesti puolustus- ja siviiliteollisuus ovat eläneet omissa siiloissaan. Puolustushankintoja on ohjattu erillisellä lainsäädännöllä, erillisillä budjeteilla ja erillisellä kulttuurilla. Automaatioala on puolestaan kehittänyt prosessiteollisuuden, energiasektorin ja infrastruktuurin ohjausjärjestelmiä omalla logiikallaan. Näiden maailmojen välinen raja on nyt hämärtymässä.

Droonit, merenalaiset robotit ja automaattiset valvontajärjestelmät kehittyvät kovaa vauhtia. Niiden logiikka, ohjelmistot ja anturit ovat pitkälti samaa teknologiaa, jota automaatioala on kehittänyt teollisuuden tarpeisiin vuosikymmenten ajan.

Suomalaisella osaamisella on tässä murroksessa merkittävä rooli. Meillä on vahva perinne vaativien ympäristöjen automaatiossa, luotettavissa sulautetuissa järjestelmissä ja arktisessa robotiikassa. VTT, yliopistot ja monet kasvuyritykset kehittävät teknologioita, jotka kiinnostavat niin teollisuusasiakkaita kuin puolustusvoimiakin. Tämä osaaminen on kansallinen voimavara, jota on syytä vaalia ja kanavoida tietoisesti.

Automaatioväylä on seurannut alan kehitystä vuosikymmenten ajan. Olemme kirjoittaneet kenttäväylistä, prosessiautomaatiosta, robotiikasta ja tekoälystä. Nyt on aika kirjoittaa myös siitä, mitä nämä teknologiat tarkoittavat turvallisuuden näkökulmasta. Muutamat tämän lehden artikkelit tarjoavat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten suomalaiset yritykset ja tutkimuslaitokset vastaavat haasteeseen. Aihe tulee myös jatkossa olemaan pinnalla.

Vastuu yhteisestä turvallisuudesta kuuluu meille kaikille, jotka suunnittelemme, toimittamme ja ylläpidämme järjestelmiä, joiden varassa yhteiskunta toimii. Automaatioalan ammattilaisista on tullut turvallisuusalan toimijoita, halusivat he sitä tai eivät.

Otto Aalto
Päätoimittaja