Automaatio vauhdittaa vihreää siirtymää ja vetytaloutta
Vihreä siirtymä ei ole enää visio – se on konkreettinen muutos, joka tapahtuu juuri nyt, kaikkialla. Energiajärjestelmien murros, fossiilivapaiden ratkaisujen kysyntä ja ilmastopolitiikan kiristyvä tahti synnyttävät valtavan tarpeen uudenlaiselle teolliselle ajattelulle. Tämän muutoksen keskiössä on myös automaatio – ja nyt yhä useammin myös tekoäly.
- Kirjoittaja:
- Herkko Plit, P2X Solutions
- Julkaistu:
Vetytalous on yksi siirtymän kulmakivistä. Vetyä tarvitaan teräksen valmistuksessa, liikenteessä ja energian varastoinnissa sekä siitä voidaan tehdä tulevaisuuden päästöttömät polttoaineet. Mutta vetyinfrastruktuuri ei synny itsestään. Tuotanto, jakelu ja varastointi sekä pysyväksi tulleen sähkönhinnan volatiliteetin myötä tuleva sähkön käytön optimointi vaativat ennen näkemätöntä mittakaavaa ja tarkkuutta – juuri sitä, missä automaatio toimii parhaiten. Automaattiset ohjausjärjestelmät, sensoriverkot ja datan reaaliaikainen analyysi ovat kriittisiä tekijöitä, kun halutaan optimoida vedyn tuotantoa ja kustannuksia vaikkapa elektrolyysereillä tai valvoa turvallisuutta vetylaitoksilla.
Tekoälyn rooli ei ole enää vain kokeilun asteella. Ennakoivan kunnossapidon järjestelmät, energiatehokkuuden ja sähkön käytön optimointi ja toimitusketjujen älykkäämpi hallinta ovat jo käytössä useissa edelläkävijäyrityksissä. Tekoäly ei korvaa automaatiota – se tekee siitä älykkäämpää, mukautuvampaa ja ennakoivampaa. Tällainen teknologinen yhdistelmä mahdollistaa esimerkiksi hajautettujen uusiutuvan energian järjestelmien hallinnan tavalla, johon ihminen yksin ei kykene.
Suomella on tässä kaikessa valtava mahdollisuus. Meillä on osaamista, meillä on tahtoa ja meillä on ketteriä toimijoita, jotka pystyvät yhdistämään automaatio-, energia-, vetytalous- ja tekoälytaitonsa yhteiskunnan ja teollisuuden hyväksi. Oikein suunnattuna vihreä siirtymä ei ole pelkkä ilmastoteko – se on uusi talouden kivijalka, jolle voidaan luoda teollinen pohja rakentaa kilpailukykyä, vientiä ja tulevaisuuden työpaikkoja.
Automaatio ei ole sivuroolissa vihreässä siirtymässä – se on yksi moottori. Ja mitä älykkäämpi moottori, sitä kestävämpi matka.
Herkko Plit
P2X Solutions
Jaa tämä artikkeli
Sinua voisi kiinnostaa myös
Tekoälyn arvo syntyy rohkeudesta nähdä uudella tavalla
Suomi elää nyt tekoälyaallon ensimmäistä suurta murrosvaihetta. Keskustelu käy vilkkaana, ja ratkaisut kehittyvät hurjaa vauhtia. Suomessa olemme kuitenkin jumittuneet hyödyntämään tekoälyä liian kapeasti pääasiassa toiminnan tehostamiseen ja optimointiin.
Robotiikalla lisää varautumista
Elämme levottomia aikoja. Sota on vuodesta 2022 tullut lähellemme Venäjän hyökätessä Ukrainassa. Talousyhteistyö itään ei ollutkaan se väline, jolla sotia estetään, vaikka niin luulimme koko 2000-luvun ajan. Uudet taistelumenetelmät ovat tulleet käyttöön erityisesti droonien kehityksen kautta. Droonien vuoksi sota on aina läsnä, ei vain rintamalla. Miehiä, kalustoa, ampumatarvikkeita ja infraa kuluu ennennäkemättömällä vauhdilla, ja sysää miljoonat siviilit liikekannalle turvaa etsimään. Emme olleet tähän varautuneet.
Tiedon voima ja vastuu
Automaatioväylä-lehden tämäkin numeron artikkelit käsittelevät laajasti automaation ja digitalisaation eri osa-alueita, kuten kyberturvaa, autonomista ajamista ja digitaalisten kaksosten hyödyntämistä vesilaitoksissa. Näiden teemojen ytimessä on yksi keskeinen elementti: tieto.
Akkuteollisuuden kasvussa piilee haasteita ja mahdollisuuksia
Akkuteollisuus on Suomessa vahvassa nousussa ja alan kasvu luo merkittäviä mahdollisuuksia niin taloudelle kuin työllisyydellekin. Alan kokonaisinvestointien arvioidaan yltävän vuoteen 2027 mennessä noin 6–9 miljardiin euroon, mikä luo arviolta 5000-7000 suoraa ja 20 000 välillistä työpaikkaa. Suomella on kansainvälisesti merkittävä rooli litiumakkujen sekä katodimateriaalien tuotannossa. Vuonna 2022 Suomi sijoittui neljänneksi BloombergNEF:in kansainvälisessä maiden välisessä vertailussa.