Tekniikan alan opinnot olivat Petri Vainiolle selkeä valinta pienestä pitäen, koska hän oli aina nauttinut kaikenlaisesta käsillä tekemisestä.

”Yläasteen jälkeen valitsin opintosuunnaksi kaksoistutkinnon, jossa ammatillinen koulutus oli sähkö- ja automaatioasentaja. Lukion halusin pitää opintojen rinnalla, koska olin hyvä matemaattisissa aineissa ja halusin jatkaa opintojani vielä kolmannelle asteelle. Luontevana jatkumona sähkö- ja automaatioasentajan koulutukselle olikin sähkö- ja automaatioinsinöörin tutkinto Tampereen ammattikorkeakoulussa, jonka aloitin syksyllä 2017. Koulutuksen aikana minulle kuitenkin selvisi, että automaatiosuunnittelijan työ ei sittenkään ole sitä mitä haluan loppuelämääni tehdä, joten aloin selvittämään jatko-opintojen mahdollisuuksia. Löysinkin Tampereen yliopiston maisteriohjelmista koulutushaaran Koneoppiminen ja signaalinkäsittely, jonne pääsin sisään enkä ole sitä valintaa katunut päivääkään. Alku oli haastava. Ohjelmointiosaamiseni ei ollut lähelläkään muiden tasoa, koska sitä ei AMK:ssa kauheasti opetettu. Mutta kun motivaatio on kohdillaan, saa kyllä muut kurssilaiset kiinni”, Vainio muistelee.

”Valitsin sähkö- ja automaatioalan alun perin, koska olin kiinnostunut automatisoimaan turhia manuaalisia työtehtäviä. Automaatiotekniikassa tämä kuitenkin rajoittuu usein prosessitekniikkaan ja työ toteutetaan DCS-järjestelmien kautta. Halusin tämän päälle jotain enemmän ja modernimpia ratkaisuja, jolloin 2020-luvun hype AI:sta ja koneoppimisesta vetäisi minut mukaansa. Mutta vaikka ala vaihtuikin, sama into työn automatisointiin pysyi silti. Koneoppimista lukiessani kävin esimerkiksi robotiikan kursseja, joissa koodattiin robotti-imureille algoritmeja”, Petri kertoo.

”Heti valmistumisen jälkeen pääsin töihin Valmetille analytiikka- ja applikaatiokehittäjäksi. Työpaikkailmoitus osui silmääni LinkedInissä viimeisenä hakupäivänä.”

Nykyään Petri työskentelee Data Scientistina Valmetilla, kehittäen analytiikkasovelluksia, jotka analysoivat prosessidataa eri puolilta sellu- ja paperitehtaita. Edeltävä automaatiokoulutus ei hänen osaltaan mennyt hukkaan - päinvastoin. Valmetilla hänen kehittämänsä analytiikkaratkaisut analysoivat automaatioprosessien dataa ja antaa niiden perusteella suosituksia.

Automaatiotaustasta apua

”Vaikka en olekaan enää automaatioinsinöörinä katsomassa miten prosessit pyörivät, toimin taustalla yrittäen saada automaatioprosessit toimimaan hieman paremmin. Analytiikan lisäksi automaatiokoulutuksen ansiosta prosessiasiantuntijoiden kanssa on helpompaa keskustella heidän toiveistaan, koska usein he käyttävät eri prosesseihin liittyviä termejä tai ottavat PI-kaavion esille. Jos esimerkiksi PI-kaaviosta ei ymmärtäisi mitään, olisi prosessiasiantuntijoiden kanssa keskustelu haastavampaa”, Petri sanoo.

”Opiskeluaikana olisin halunnut päästä ohjelmoimaan AMK:ssa hieman enemmän. Ohjelmoinnin valitseminen automaatiotekniikan opintoihin on paljon helpompaa yliopistossa, mutta myös ammattikorkeakoulussa voisi olla hieman vapaammin valittavissa mitä kursseja haluaa oikeasti käydä”, Petri aprikoi.

”Olen erittäin tyytyväinen nykyiseen työhöni. Oma näkemykseni on, että automaatioala ei tule poistumaan ikinä ja tulevaisuudessa tulemme ottamaan isoja askelia eteenpäin. Tulevaisuudessa säätöjärjestelmät tulevat todennäköisesti pohjautumaan aina vain isompaan määrään dataa. Digitaalisia kaksosia tullaan rakentamaan oikeiden prosessien rinnalle, jolloin pystytään ajamaan prosesseja tietokoneille ja pystytään löytämään optimaalisia parametreja prosesseille turvallisesti. Työt tulevat muuttumaan tulevaisuudessa, mutta en pelkää töiden loppuvan”, Petri arvioi.

”Seuraavan viiden vuoden kuluttua olen todennäköisesti vieläkin kehittämässä analytiikkaratkaisuja, mutta toivottavasti haastavampien algoritmien parissa. Uramahdollisuuksista kymmenen vuoden päähän en osaa vielä sanoa haluanko syventyä aina vain syvemmälle ohjelmointiratkaisuissa vai lähteä enemmän ihmisten johtamisen suuntaan. Siihen on onneksi vielä aikaa, eli päätöstä ei tarvitse tehdä vielä. Datan parissa haluan kuitenkin jatkossakin työskennellä!”

Tulevaisuuden visioita

Automaation tulevaisuudesta Petri sanoo:

”Uskon, että AI:n tarjoamia työkaluja tullaan käyttämään alalla paljon enemmän mitä tällä hetkellä. Jatkossa itse koodin kirjoittaminen helpottuu ja keskitytään enemmän siihen, miten laskenta tulisi oikeasti suorittaa. Myös sirujen kehitys menee huimaa vauhtia eteenpäin, jolloin laskentatehot kasvavat. Tällöin raskaammat analytiikkaratkaisut tulevat halvemmaksi pilviympäristöissä, jolloin niitä aletaan hyödyntämään entistä enemmän.”

”Digitaaliset kaksoset tulevat mahdollistamaan prosessien tutkimisen aiempaa laajemmassa mittakaavassa. Otetaan esimerkiksi paperikoneet. Niitä ajetaan usein melko samoilla ajoparametreilla ainakin analytiikan näkökulmasta. Paperikoneita ajavat henkilöt tuntevat koneensa hyvin ja osaavat välttää muutoksia, jotka voisivat hajottaa koneen tai aiheuttaa ratakatkoja. Data analytiikan näkökulmasta tämä on kuitenkin pienimuotoinen ongelma. Tällöin dataa kertyy vain rajatusta joukosta erilaisia ajoja, jolloin jäämme pimentoon tilanteista, joita ei haluta koneella tehdä oikeassa elämässä. Ongelma voi kuitenkin tulevaisuudessa helpottua digitaalisten kaksosten ansiosta. Tällöin pystymme simuloimaan malleille erilaisia skenaarioita turvallisesti ilman ratakatkoja ja rahallisia tappioita.”

”Vapaa-ajalla pääsen irti työtehtävistä erilaisten urheilulajien parissa. Harrastan salibandyä, suunnistan, frisbeegolffaan ja liikun muuten monipuolisesti. Kesäisin tykkään purjehtia Itämerellä ja tutustua sen tuhansiin saariin”, Petri kertoo.