EU-säädöksien vaatimukset siirretään käytännön ”insinöörikielelle” harmonisoitujen koneturvallisuusstandardien avulla. Standardeissa säädösvaatimukset esitetään täsmällisinä teknisinä vaatimuksina, joita yritysten on paljon helpompi soveltaa kuin pelkkää lakitekstiä. EU:n vahvistama harmonisointistatus antaa yrityksille oikeudellisen turvan standardoitujen ratkaisujen oikeellisuuden ja riittävyyden osalta.

Mikä muuttuu teknisesti?

Koneasetuksessa uutta on esimerkiksi turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmien kyberturvallisuus, ohjelmistoversioiden hallinta ja elinkaarenaikainen jäljitettävyys. Asetus tuo lisäksi määritelmiä autonomisille toiminnoille ja itsekehittyvälle käyttäytymiselle (esim. tekoäly), sekä linjaa etäohjauksen ja valvontatoimintojen reunaehtoja. Nämä vaatimukset konkretisoituvat parhaillaan laadinnassa olevissa yhdenmukaistetuissa standardeissa.

Komission standardointipyyntö (M/605) käynnisti koneasetusta tukevien standardien päivitystyön CENissä ja CENELECissä. Standardointipyyntö määrittää, mitä standardeja on laadittava tai uudistettava. Kaikkiin nykyisiin koneturvallisuusstandardeihin koneasetus ei välttämättä vaikuta. Vaikutukset riippuvat täysin standardin soveltamisalasta; joissakin tuotetyypeissä kyberturvallisuus, ohjelmistojen päivittäminen ja tekoäly eivät ole olennaisia.

Käytännön haasteena on harmonisoitujen standardien suuri määrä (yli 800 julkaistua standardia) ja uusintatyön hitaus. Standardit laaditaan teollisuuden toimesta konsensusperiaatteella ja CENin sääntöjä noudattaen. Lisäksi komissio tarkastaa jokaisen standardin yksityiskohtaisesti ennen harmonisointistatuksen myöntämistä. Prosessi vie tyypillisesti ainakin kolme vuotta. On jo pitkään ollut selvää, että vain osa standardeista saadaan uudistua vuoteen 2027 mennessä.

Komission suunnitelma on, että koneturvallisuusstandardien nykyiset painokset voidaan harmonisoida koneasetuksen kanssa rajaamalla uudet vaatimukset (joita standardi ei käsittele) vaatimustenmukaisuusolettaman ulkopuolelle. Tässä tapauksessa koneen valmistajan on käytettävä muita keinoja uusien turvallisuusvaatimusten täyttämiseen. Melko pitkään ollaan tilanteessa, jossa koneasetus ja koneturvallisuusstandardit ovat tällä tavalla epätahtisia. Uusittavia standardeja on niin paljon, että laadintatyöhön kuluu vuosia, ellei vuosikymmentä.

Tärkeitä standardeja on jo uusinnassa ja osa jo julkaistu

ISO 12100 on A-tyypin perusstandardi, johon riskin arvioinnin ja riskin pienentämisen metodiikka nojautuu. Standardi on virallisesti käynnissä olevassa revisiossa (2. DIS-lausunto tulossa 2026). Tavoitteena on ottaa mukaan mm. kyberturvallisuuden ja tekoälysovellusten vaikutukset. (EN) ISO 12100 uudistus on pahasti myöhässä ja se haittaa muiden standardien laadintaa.

CENELEC laatii parhaillaan B-tyypin standardia EN 50742, joka käsittelee koneiden kyberturvallisuutta. Myös tähän standardiin olisi palava tarve viitata C-tyypin standardeista.

Suojausteknisten laitteiden sijoittamista koskeva EN ISO 13855 julkaistiin uutena painoksena loppuvuonna 2024. Päivitys heijastaa nykytekniikan tilaa (mm. dynaamiset tilanteet, mittaus- ja pysäytysaikojen mallinnus). Vuonna 2025 ISO julkaisi myös uuden painoksen standardista EN ISO 14119 (suojusten toimintaan kytkentä), jossa vaatimuksia on täsmennetty erityisesti porttien saavutettavuuden ja ohittamisen eston osalta.

Miksi harmonisoidut standardit ovat niin tärkeitä?

Harmonisoidun standardin noudattaminen antaa valmistajalle vaatimustenmukaisuusolettaman niiltä osin kuin standardi kattaa asetuksen olennaiset vaatimukset. Koneturvallisuusstandardeissa esitetään hyväksi havaittuja ratkaisuja, joita valmistajan on helppo soveltaa käytäntöön sellaisenaan. Erityistä perehtyneisyyttä konedirektiivin osalta ei välttämättä tarvita.

Harmonisoitu standardi asettaa myös hyväksyttävän tekniikan tason, jonka alittavia ratkaisuja ei voida hyväksyä. EU:n viimeaikaisten linjausten perusteella standardien asema lainsäädännön osana vahvistuu koko ajan.

Standardien käyttäminen yrityksen prosesseissa on kilpailuetu ja yleisesti standardeilla poistetaan kaupan esteitä. EU:n laajuisen konesääntelyn ja EN-standardien ansiosta EU-talousalueella vaatimustasot ovat samat jäsenmaasta riippumatta.

Kolme uutta säädöstä

Koneasetus ei ole tyhjiössä. Vuonna 2024 hyväksytty AI-asetus (EU) 2024/1689 luokittelee tiettyjä järjestelmiä korkeariskisiksi ja asettaa niille prosessivaatimuksia, jotka kytkeytyvät myös koneiden turvallisuuteen (esim. data- ja dokumentaatiovaatimukset).

Kyberkestävyyssäädös (CRA) (EU) 2024/2847 puolestaan tuo tuotteille, joissa on digitaalisia elementtejä (ml. verkottuneet koneet), horisontaaliset kyberturvallisuusvaatimukset suunnittelusta ylläpitoon; asetukset täydentävät toisiaan valmistajan vastuiden kannalta. Konevalmistajien on huomioitava sekä MR että CRA – eikä kumpikaan vapauta toisen velvoitteista.

Näkymä vuoteen 2027 ja siitä eteenpäin

Soveltamispäivä 20.1.2027 ei ole “maali” vaan merkkipaalu: EU:n virallisen lehden harmonisointiviitteet päivittyvät jatkossakin ja useimmat standardeista valmistuvat vaiheittain vasta pitemmän ajan kuluttua (deadline on 2034).

Yrityksen tekninen etumatka syntyy ajantasaisista prosesseista. Kokonaisuuden hallinta (MR + CRA + AI-asetus) – ja jos mahdollista -aktiivinen osallistuminen standardointiin on parasta riskienhallintaa ja nopein reitti markkinoille.