Vuosi 2024 oli robotiikan kannalta pysähtyneisyyden aikaa, vaikkakin liki ennätykselliset 534 000 uutta robottia otettiinkin käyttöön, kun maailmantalous kasvoi terveet 3 %. Kiina ja Intia nostavat robotiikan käyttöään samalla kun perinteiset Eurooppa ja Amerikka synkistelevät kansantalouden vaikeuksiensa ja liiallisen regulaationsa kanssa. Kiinassa investoidaan vuosittain jo yli puolet maailman teollisuusroboteista, vuonna 2024 jo 54 % kaikista. Autoteollisuuden ja kiinalaisen robotiikan nousu Kiinassa vuodesta 2013 lähtien on ollut erittäin merkittävä vaikuttavuudeltaan koko robotiikan sektoriin ja luonnollisesti suuresti myös automarkkinoihin. Uudet autojen ominaisuudet toteutetaan nykyisin täysin elektroniikalla, joten elektroniikan sovellukset ovat näin nousseet koko maailmassa ja erityisesti Aasiassa tärkeimmäksi robotiikan sovelluskohteeksi, 25 % kaikista sovelluksista ohittaen autoteollisuuden 24 % sovellusten osuuden.

Suomessa robotiikan laskusuhdanne jatkui edelleen, pudotusta edelliseen vuoteen tuli 21 %. Vaikka unohtaisimme autotehtaan erityiset viime aikojen murheet, laskua oli kaikilla teollisuuden aloilla. Konepajat kappaleenkäsittelysovelluksineen kannattelevat laihaa investointivuotta. 477 uutta robottia ei valitettavasti riitä ylläpitämään teollisuutemme tuotantotekniikan kykyä, vaan investointivajetta on alkanut jäädä laskennallisesti yli 100 robotin verran vuosittain. Laitteiden poistuma on 15 vuoden takaa meillä jo sen verran suurta, etteivät nykyiset investoinnit kappaletavaratuotantoon ole läheskään riittäviä. Suomen käytössä oleva teollisuusrobottikanta on pysähtynyt hieman yli 6.000 robottiin. Käytössä oleva robottikantamme vanhenee, kun ikäpoistumat alkavat olla uusinvestointeja suuremmat. Samalla menetetään uusien laitteiden tarjoamaa tuotannon tehokkuutta, joustavuutta ja uusia anturointien tarjoamia automaatiomahdollisuuksia.

Viime vuonna Iso-Britannia ja Italia kohdensivat verohelpotuksia robotiikkaan ja positiivisia tuloksia on tilastossa nähtävissä. Olisiko se Suomenkin tie automaatioinvestointien vauhdittamiseen, jos perinteinen takaisinmaksuaika ei riitä?

Robotiikkaa palveluna?

Palvelurobottien puolella lypsyrobotit ovat perinteisesti suurin sovellusala, ja liiketoimintana merkittävä myös suhteessa teollisuusrobotteihin. Suomessa on nyt käytössä 2.350 lypsyrobottia 1.400 navetassa. Maitotiloilla uusinvestointeja tuetaan julkisten investointitukien, korkotukilainojen ja eläinten hyvinvointitukien avulla. Uusien navettojen koko eläinmäärissä menee nykyisellään 70 lypsävän kapasiteetin kerrannaisina, koskapa yhden robotin kapasiteetti on vakiintunut 70 lypsylehmän palvelemiseen. Investointeja ajaa ylöspäin erityisesti navettojen työvoiman saatavuusongelmat sekä loppuasiakkaiden hyvinvoinnin kohentuminen.

Kun robotiikassa liiketoiminnan näkymä on perinteisillä markkinoilla kovin epävakaa, nousee uusia liiketoiminnan tapoja esiin. Robottiperusteinen tuotanto palveluna RaaS tarjoaa mahdollisuuden investointiin sitoutumatta valmistaa tehokkaasti tarvittava tuotantoerä. Samoin käyttöönoton helppous ja nopeus nostaa merkitystään cobottien määrän ja merkkien ja mallien tarjonnan lisääntyessä. Nyt jo 12% kaikista roboteista on cobotteja ja vuosittainen osuus kasvaa perinteisiltä roboteilta prosenttiyksikön, parikin, kuten koko 2020-luvun ajan. Robotteja toimittavat systeemitalot kohtaavat tämän vuoksi ongelmia liiketoimissaan. Helppokäyttöiset robotit tulevatkin yrityksiin yhä useammin normaaleina tuotantovälineinä minkä tahansa tuotantoteknisen laitetoimituksen kyljessä. Suomessa cobottien määrää ei erikseen ole tilastoitu, mutta kansainvälisen trendin mukaisesti vuosittainen cobottien kaupan määrä on jo yli 50 kpl.

Humanoidit ja tulevaisuus

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on julkaissut tekoälyn avulla toteutetun selvityksen no 1/2025 ”Humanoid robots from now to 2040’s”, joka peilaa elämänalueitamme ja niiden suuria muutoksia tulevan parinkymmenen vuoden aikana. Valiokunta pitää kuluvaa vuotta 2025 merkkipaaluna sen vuoksi, että humanoidit ovat tulleet kaupalliseen tuotantoon juuri nyt. Niillä on suuret vaikutukset tehdasteollisuuteen ja yhteiskuntiemme palvelutuotantoon arviolta jo 2030-luvun alusta lähtien. Kiina ja Yhdysvallat johtavat tätä kehitystä sekä avoimissa laiteympäristöissä että laiteriippuvaisissa ympäristöissä. Eurooppamme on myöhästynyt tästä kehitystyön nopeasta kiihdytyksestä, ehkäpä jo pysyvästi. Markkinoiden kehitys linkittyy myös Kiinan ja Yhdysvaltain teknologiseen kilpailuun erityisesti tekoälyyn liittyvissä puolijohteissa. Tuotannon ja työn uudelleenjärjestyminen humanoidien avulla näyttää väistämättömältä. Humanoidit lisäävät aluksi roboteille soveltuvia teollisia palvelutehtäviä erityisesti logistiikassa. Ne eivät korvaa nykyisiä tuotantorobotteja eivätkä ainakaan alkuvaiheessa lisää uusia sosiaalisia suhteita, vaikka moni niitä kaverikseen suunnitteleekin.

Yhteiskuntajärjestyksemme (Kiina, Eurooppa, Yhdysvallat) ovat kovin erilaisia vaikeuttaen selkeää näkymää mitä humanoidikehitykseltä on odotettavissa. Euroopassa painotamme säätelyä ja vaikutusmahdollisuuksia, mitä tietoja humanoidi päätöksentekoonsa kerää ja miten tietoja käytetään kansalaistemme hyväksi. Kaikki näkyvissä oleva humanoidien kehitys ei ole suotavaa. Erityisesti sotilaallisten sovellusten ympärille voi syntyä myös yhteiskuntarauhaa haastavia rakenteita, kun näitä laitteita voidaan nopeasti monistaa ja aseistaa suuria määriä. Vertailun vuoksi satojen pommittavien droonien parven torjuntaankaan ei nykyisellään ole selkeän tehokasta ja taloudellista ratkaisua.

Tulevat vuodet robotiikassa tuntuvat vahvistavan Kiinan johtoasemaa. Kiinan ensi vuonna alkavan uuden viisivuotiskauden painopisteitä tulevat ennakkotietojen mukaan olemaan aivan erityisesti robotiikka ja tekoälykehitys. Kiinan kasvavaan työvoimapulaan roboteilla nähdään olevan ratkaisevan suuri merkitys.