Infra-alalla automaatio- ja IT-järjestelmien integraatiot sekä verkkoon liitettävyys ovat olleet jo pitkään arkipäivää. Teollisuuden järjestelmät ovat perinteisesti olleet melko suljettuja kokonaisuuksia, joissa muun muassa automaatiojärjestelmät on eristetty omiin verkkoihinsa. Infra-alalla esimerkiksi kaupunkien, liikenteen ja energiatoimijoiden maantieteellisesti hajautettujen laitteiden hallinta on taas alusta asti edellyttänyt avoimempaa arkkitehtuuria.

“Esimerkiksi tunnelien ja moottoriteiden liikenteenohjausjärjestelmät hyödyntävät laajasti reaaliaikaista sää- ja liikennemittausdataa, joka tulee ohjausjärjestelmän ulkopuolelta, kuten hajautetuista mittausasemista tai pilvipalveluista. Se edellyttää IT- ja OT-järjestelmien saumatonta integraatiota”, Kauppinen havainnollistaa.

Merkittävä ajuri IT-OT-integraatioille on datan avaamat uudet mahdollisuudet. "Automaatiossa laajamittainen datan hyödyntäminen on ollut perinteisesti haastavaa. Nyt data halutaan viedä ylempiin järjestelmiin ja käyttää sitä monipuolisemmin", Kauppinen kertoo.

Datan käyttömahdollisuuksista esimerkkejä ovat automaattisesti tilanteeseen mukautuvat liikenteenohjausjärjestelmät, risteysalueiden digitaaliset kaksoset, ennustemalleihin perustuva energiantuotannon optimointi sekä meriliikenteen turvalaitteiden reaaliaikainen seuranta. "Laajempi datan hyödyntäminen tukee parempaa tiedolla johtamista ja prosessien älykästä automatisointia", Kauppinen summaa.

IT:n ja OT:n rajan hämärtyminen vaatii muutoskyvykkyyttä

Automaatioala ei perinteisesti ole ollut eturintamassa ottamassa käyttöön uusimpia teknologisia ratkaisuja. Tietoturvahuolet verkkoon liittymisessä, pitkät järjestelmien elinkaaret sekä järjestelmäpäivitysten vaatimat suuret investoinnit ovat hidastaneet innovaatioiden omaksumista. Nyt IT:n ja OT:n rajat alkavat kuitenkin hämärtyä, ja automaatio siirtyy kovaa vauhtia laitteistoriippumattomille ohjelmistoalustoille.

"Teknologisia esteitä automaatiojärjestelmien verkkoon liittämiselle tai niiden kytkemiselle pilvijärjestelmiin ei enää ole. Kysymys on ennemmin organisaatioiden valmiudesta hyödyntää dataa laajemmin", Tuunanen toteaa.

Prosessien digitalisaatio organisaatioissa ei kuitenkaan ole ainoastaan teknologinen, vaan myös toimintaa ja johtamiskäytäntöjä muuttava kehitysaskel.

”Automatisoimme esimerkiksi asiakkaamme liikennelaskennan, joka aiemmin vaati mittalaitteiden siirtelyä ja manuaalista analyysiä isolla porukalla. Prosessin automatisointi tarkoitti monelle työnkuvan muutosta. Tiedolla johtaminen taas vaatii kykyä perustaa päätökset dataan – tässä tekoäly tulee olemaan iso edistysaskel. Nämä muutokset ottavat aikansa ja aiheuttavat monissa myös kipuilua ja vastarintaa”, Tuunanen pohtii.

Kysyntää riittää automaatiota ja IT:tä yhdistävälle osaamiselle

IT-OT-kehityksen myötä automaatioalan asiantuntijoilta vaaditaan entistä enemmän IT-puolen ymmärrystä esimerkiksi termistöön, protokolliin, rajapintoihin, tietokantoihin, pilvipalveluihin sekä ratkaisujen kokonaisvaltaiseen tieto- ja kyberturvaan liittyen.

”Koulutuksessakin nämä alat todennäköisesti lähenevät toisiaan tulevaisuudessa, vaikka automaatioinsinöörien siirtyminen IT-alalle on ollut jo pidempiaikainen trendi. Automaatio-osaaminen on kuitenkin edelleen kysyttyä. Omissa rekrytoinneissamme arvostamme ammattilaisia, joilla on taustaa ja halua laajentaa osaamistaan molemmilta alueilta", Kauppinen toteaa.

”Nodeonilla toimimmekin projekteissa tyypillisesti integraattorin roolissa, hyödyntäen monialaista osaamistamme automaation, ohjelmistojen, tietoliikenteen, sähkön ja valaistuksen tekniikka-aloilta. IT-OT-integraatioiden tueksi suosittelemme ehdottomasti asiantuntijakumppania, jolla on laajaa osaamista eri teknologia-alueista sekä kykyä toimia tulkkina monialaisissa projektitiimeissä”, Kauppinen päättää.