Tilaa lehti

Mainokset

Suomen Mittaus- ja Säätöteknillinen Yhdistys r.y.

Suomen robotiikkayhdistys r.y.

Kalanrehun hävikki minimiin tekoälyn avulla

Siemens kehitti täsmäratkaisun Raisioaquan kalanrehun laadunhallintaan. Asiakkaan toiveiden mukainen tekoälysovellus seuloo tuotantolinjojen prosessidatasta toimenpidesuositukset huippulaadun saavuttamiseksi ja hävikin minimoimiseksi.

Kuvaaja:
Niko Sieppi
Julkaistu:

Siemensin johtava data-analyytikko Joonas Isoketo sai kesällä 2022 mielenkiintoisen tehtävän: kehitä Raisioaqualle sovellus, jolla asiakas voi minimoida kalanrehun hävikin tekoälyä hyödyntämällä.

”Intohimonani on analysoida prosesseja datan, analytiikan ja tekoälyn avulla sekä löytää parannuskeinoja, jotka jäisivät muutoin huomaamatta. Siksi lähdin intoa puhkuen haasteen pariin”, Isoketo kertoo hymyssä suin.

Projekti lähti käyntiin aloituspalaverilla, jossa hävikkiavustimen konseptia hiottiin yhdessä asiakkaan kanssa ja pohdittiin, miten eri tavoin tekoäly voisi auttaa tehtaan operaattoreita.

”Raisioaquan tavoitteena oli vähentää kalanrehun tuotannossa syntyvää hävikkiä, ja lähdimme yhdessä miettimään täsmäratkaisua siihen. Annoimme tekoälylle mahdollisuuden näyttää, mihin se pystyy.”

Tekoälyn avulla koneiden tuottamasta prosessidatasta ja eräkohtaisista laatutiedoista seulottiin ne toistuvat kuviot, jotka johtivat hyvään saantoon ja hävikin syntymiseen. Ideana oli oppia tunnistamaan hyvät ja huonot ajotyylit ja pyrkiä ohjaamaan operaattoreita optimaaliseen ajotapaan.

”Hävikkiavustin antaa hälytyksen ja toimenpidesuosituksen, jos se huomaa, että prosessissa on muodostumassa hävikkiä.”

Yhteistyössä syntyy paras lopputulos

Sovelluskehitys kesti elokuulta lokakuulle.

”Kaikki sujui lähes suunnitelmien mukaan, mutta matkan varrella ilmeni tyypillisiä haasteita muun muassa datan laadun suhteen”, Isoketo toteaa.

Työkalun kehittäminen oli oma projektinsa, mutta myös sen laaja käyttöönottaminen vaati totuttelua.

”Uusia digitaalisia teknologioita, kuten tekoälyä, ei saada jalkautettua tehdasympäristöön ihan noin vain. Alkuun idea piti saada myytyä ja koeponnistettua pilottijaksolla muutamille avainkäyttäjille. Näin työkalusta saatiin karsittua räikeimmät virheet ennen sen esittelyä kaikille operaattoreille.”

Avoin keskustelu ja tiedon jakaminen tehtaan toiminnasta projektin aikana tuki hävikkiavustimen kehitystä.

”Yhteistyö asiakkaan kanssa oli tiivistä koko projektin ajan. Me Siemensillä teimme sovelluksen, mutta asiakas antoi työhön oman asiantuntemuksensa kalanrehun valmistusprosessista. Näin päästiin parhaaseen lopputulokseen.”

Raisioaquan tuotteet on kehitetty tukemaan kalankasvatusta pohjoisissa olosuhteissa. Kuvassa johtaja Tomi Kantola ja tehtaanjohtaja Petri Elonen tarkastelevat valmista rehua.

Data hyötykäyttöön

Projektin lopputuloksena syntynyt hävikkiavustin on nyt operaattoreiden päivittäisessä käytössä, ja asiakas on siihen tyytyväinen.

”Oli hienoa saada tämä pitkään idea-asteella ollut ajatus henkiin ja vuodesta 2018 asti kerätty data hyötykäyttöön tekoälysovelluksen avulla”, iloitsee Raisioaquan tehtaanjohtaja Petri Elonen.

Tekoäly onnistui lunastamaan sille asetetut odotukset, ja hävikin määrä on saatu laskemaan.

”Toki käyttöönottoa ollaan vielä laajentamassa vuoden 2023 aikana ja sitä kautta kokemuksia kerätään lisää muun muassa työkalun luotettavuudesta.”

Raisioaquassa tekoälyn hyödyntäminen täydentää tuotannon kehittämisen työkalupakkia.

”Datalle kannattaa antaa mahdollisuus kertoa omaa tarinaansa, mutta siihen ei pidä uskoa sokeasti. Vasta hyvällä huolenpidolla ja ohjauksella siitä saadaan luotettava kumppani”, Elonen toteaa.