Kriittinen hetki puolustusteollisuudelle
Uusiokohteiden rakennusten, tuotantoympäristöjen ja energiainfrastruktuurin suunnittelu edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistä, jossa sähköistys, talotekniikka ja tuotantoteknologia muodostavat toisiinsa kytkeytyvän teknologia-arkkitehtuurin. Tällainen suunnittelutapa ei ole pelkkää teknistä optimointia, vaan strateginen valinta, joka nostaa loppukäyttäjien tuottavuutta, pienentää projektiriskejä ja laskee elinkaarikustannuksia. Puolustusteollisuudessa tämä on ajankohtaista, sillä kasvaviin investointitarpeisiin voidaan vastata kahdella tavalla: jatkamalla siiloutunutta teknologiasuunnittelua tai valitsemalla teknologiavetoinen, liiketoiminnan tavoitteista lähtevä suunnittelumalli, jossa asiakkaan, suunnittelijan ja teknologiatoimittajan yhteistyö on tiivistä.
Kotimaisella puolustusteollisuudella on nyt mahdollisuuksien ikkuna toteuttaa kasvuinvestoinnit ketterämmin kuin suuret kansainväliset toimijat, joita rasittaa vanhentunut teknologiapino, eli vuosikymmenten aikana syntynyt teknologinen solmu tuotanto-, automaatio-, IT‑ ja energiajärjestelmien välillä. Vientimarkkinat avautuvat nyt poikkeuksellisella tavalla, mistä Iceyen ja Patrian menestys ovat esimerkkejä. Tämä ei johdu niinkään hankintaprosessien muutoksista, vaan kohdemaiden omista pullonkauloista ja NATO-standardisoinnin tuomista vaatimuksista. Samaan aikaan EU:n rahoitusehdot puskevat yhteistilauksia aitojen eurooppalaisten puolustusmarkkinoiden syntymiseksi, mikä lisää tarvetta nopealle toimituskyvylle ja nostaa paineita kapasiteetin kasvattamiseen suurten tilausten osuessa kohdalle.
”Siiloutunut suunnittelu johtaa tyypillisesti kalliisiin integraatioihin, heikkoon toimintavarmuuteen.”
Koska kotimaiset toimijat ovat globaaleilla markkinoilla verrattain pieniä, kilpailuetu syntyy kyvystä hyödyntää teknologiaa ennakkoluulottomasti tuotannossa, laadunvalvonnassa ja tuotekehityksessä. Rajallisen työvoiman oloissa tuottavuus ei voi kasvaa vain prosesseja kopioimalla. Sen sijaan tarvitaan uudenlaista suunnittelua, jossa kriittiset prosessit määritellään yhdessä ja rakennetaan teknologiaa hyödyntäen. Teknologiatoimittajien aikainen mukaanotto mahdollistaa yhtenäisen ja skaalautuvan teknologiapinon, joka erottaa suomalaiset toimijat kilpailijoistaan.
Siiloutunut suunnittelu johtaa tyypillisesti kalliisiin integraatioihin, heikkoon toimintavarmuuteen ja vaikeasti hyödynnettävään dataan. Päällekkäiset järjestelmät ja irralliset OT-verkot nostavat elinkaarikustannuksia ja heikentävät muuntojoustavuutta. Datan pirstaloituminen estää automatisoinnin ja teollisen tekoälyn täysimäärisen hyödyntämisen. Ongelmat näkyvät vasta hankintavaiheen jälkeen projektiriskeinä ja tuotantohäiriöinä.
Kun teknologiat, rajapinnat ja prosessit harmonisoidaan jo konseptivaiheessa, saavutetaan sujuvampi käyttöönotto, parempi päivitettävyys ja korkeampi loppukäyttäjien tuottavuus. Virtuaaliset käyttöönotot ja simulointi pienentävät projektiriskejä ja nopeuttavat aikatauluja. Vaikka teknologiapinoon investoiminen kasvattaa suunnittelun kustannuksia, se nopeuttaa käyttöönottovaihetta, vähentää tuotantohäiriöitä ja mahdollistaa kapasiteetin kasvun ilman laadun tai turvallisuuden heikentymistä.
Teknologiavetoinen suunnittelu ei siis ole vain tekninen valinta – se on kilpailukyvyn edellytys. Heille, jotka uskaltavat miettiä uudelleen kasvuinvestointiensa toteutustavat, avautuvat ne markkinat, joihin muut eivät yllä.
Samir Pietarinen
Strateginen asiakkuusvastaava, ilmailu-,
avaruus- ja puolustusteollisuus, Siemens
Tilaa lehti