Millä saadaan robotiikka nousuun?
Viimeisimmät teollisuusrobotiikkatilastot Suomen osalta näyttävät varsin synkiltä. robotti-investointien määrä vuoden 2024 osalta on laskussa eikä suurta nousua ei ole näkyvissä kuluvankaan vuoden osalta. Mistä tämä johtuu ja mitä olisi tehtävissä? Helppoa vastausta ei taida olla kenelläkään antaa.
- Teksti + Kuva:
- Jyrki Latokartano
- Julkaistu:
Yhtenä syynä investointien vähyyteen ovat varmasti eurooppalaisen teollisuuden matalasuhdanteen haasteet, jotka välittyvät Saksasta ja Ruotsista Suomeen asti. Kiinan voimakas panostus ja USA:n epävarma tilanne ovat ajaneet teollisuuden ahtaalle. Tilausten kertymisen epävarma tilanne jarruttaa tehokkaasti investointeja tuotantotehokkuuden lisäämiseen. Ainakin isompien tuotantojärjestelmien hankkimista mietitään todella tarkkaan. Konepajojen tilauskertymät ovat sentään olleet viime ajat hyviä, joten jotain positiivistakin on näköpiirissä.
Määrällisesti apua investointeihin voi tulla yhteistyörobotiikan kasvavasta osuudesta. Helppokäyttöiset ja verrattain edulliset cobotit mahdollistavat robotiikan hyödyntämisen huomattavasti aiempaa pienemmällä panostuksella. Hankintahinnan lisäksi houkuttelee yksinkertainen käyttöönotto ja helppo ohjelmointi. Perinteisiin robotteihin verrattuna suorituskyky jää vaatimattomaksi, mutta lähtökohtana onkin usein ihmisen työn tehostaminen täydellisen automatisoinnin sijaan. Toki yrityksen prosessien on oltava kohdallaan, jotta robotisoinnista saadaan täysi teho irti. Cobottien kohdalla tästä voidaan ehkä hieman joustaa, kun ihmisen usein oletetaankin hoitavan ne haastavat tehtävät joihin robotti ei kykene.
Usein robotiikan lisäämisen hidasteena saattaa olla myös yritysten osaaminen. Teollisuusrobotit nähdään edelleen hieman väärässä valossa laitteina, joiden käyttö vaatii erityisosaamista. Toki perusteet on hyvä ymmärtää, mutta tuotantokoneita ne ovat muiden rinnalla. Tältä osin robotteja olisi hyvä laskea jalustalta, jolle niitä on menneisyydessä asetettu. Esimerkiksi käytettävyys on viime vuosina parantunut huomattavasti, ohjelmointiosaamista ei käytännössä ainakaan cobottien osalta juurikaan tarvita.
Osaamiseen on onneksi myös tarjolla tukea valtionkin puolesta. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus on tämän vuoden aikana rahoittanut teollisuusrobotiikan osaamista yli kolmella miljoonalla eurolla. Tarjolla on yrityksille ilmaista, työn ohella onnistuvaa teollisuusrobotiikan koulutusta ympäri Suomen. Tämä mahdollisuus kannattaa nyt hyödyntää, seuraavasta kerrasta kun ei tiedä. Lisätietoja löytyy esimerkiksi Robotiikkayhdistyksen sivuilta.
Jyrki Latokartano
Tampereen Yliopisto
Tilaa lehti