Painotalo optimoi energiakulutusta tekoälyn avulla
Suomen suurimmassa sanomalehtipainossa, Sanomalassa, optimoidaan energiankulutusta tekoälyn avulla. Kiinteistön käytönohjaus- ja valvontapalvelu on tuonut Sanomalle merkittävät ympäristö- ja kustannussäästöt.
- Kirjoittaja:
- Päivi Lukka, Siemens
- Kuvat:
- Kasper Garam
- Julkaistu:
Mainosliite toisensa jälkeen saa pintaansa värit ja tulevan viikon tarjoukset. Olemme Vantaan Martinlaaksossa, Sanomalassa, jossa painetaan öisin Helsingin Sanomia ja Ilta-Sanomia. Päivällä painokoneissa pyörii erilaisia mainoksia ja liitteitä, joita säilytetään isoilla rullilla, tiukkaan vyötettynä.
Sanoman kiinteistöjohtaja Kari Hintikka johdattaa meidät vaikuttavan kokoisten tuotantotilojen läpi ja kertoo samalla niiden historiasta.
”Rakennus valmistui vuonna 1977, ja painotoiminta alkoi 1978. Huippuvuosina täällä painettiin reilu 400 000 Hesaria päivässä. Digitilausten yleistyttyä määrä on pudonnut noin 100 000:een. Oman tilantarpeemme vähennyttyä tiloihin on otettu alivuokralaisia. Nykyään täällä toimii muun muassa padel-keskus, kuntoklubi ja Länsi-Vantaan evakkokoulu”, Hintikka kertoo.
69 000 neliötä optimoitavana
Sanomalla on kaksi omaa painotaloa: 54 000-neliöinen Sanomala Vantaalla ja 15 000-neliöinen Sanoma Manu Tampereella. Molempien kiinteistöjen olosuhteita seurataan Desigo-valvomojärjestelmällä.
”Olemme olleet Siemensin asiakkaita 1980-luvulta lähtien. Valvomojärjestelmä on meille tosi tärkeä kokonaisuutta ajatellen – jotta energiankäyttö saadaan optimoitua ja järjestelmät toimivat suunnitellusti. Meillä on myös kilpailevia järjestelmiä käytössä, mutta ainakin toistaiseksi parhaat tulokset on saavutettu Siemensin kanssa tehdyllä yhteistyöllä”, Hintikka sanoo.
Sanomalehden painaminen vaatii onnistuakseen oikeanlaiset olosuhteet.
”Jotta värit eivät lähde leviämään paperilla, paino- ja lajittelutiloissa pitää olla sopiva ilmankosteusprosentti. Tähän vaikuttaa myös vuodenaika: välillä sisäilmaa pitää kostuttaa ja välillä kuivattaa. Lisäksi jäähdytämme ilmaa ja tuotantolaitteita.”
Optimaalisten olosuhteiden ylläpitämisessä sanomalaisia auttaa vuonna 2020 käyttöönotettu tiedolla johtamiseen perustuva kiinteistön käytönohjaus- ja valvontapalvelu.
”Sanomalassa oli vuonna 2018 tehty iso energiatehokkuusprojekti erään ulkoisen toimijan kanssa, ja saatu asioita parempaan suuntaan. Näimme kuitenkin potentiaalia vielä suurempiin ympäristö- ja kustannussäästöihin, ja Siemensin kanssa keskusteltuamme halusimme siirtyä reaktiivisesta ylläpitohuollosta tällaiseen näkemykselliseen kiinteistöjen johtamiseen. Vuonna 2021 kiinteistön käytönohjaus- ja valvontapalvelu otettiin käyttöön myös Sanoma Manussa.”
Vianhaku ja korjaus samassa paketissa
Nyt tekoäly tarkkailee Sanomalassa ja Sanoma Manussa yli 50 eri prosessia ja tunnistaa poikkeavuuksia kiinteistön olosuhteista. Nimetty kiinteistötehokkuusasiantuntija seuraa kiinteistön analytiikkaa säännöllisesti etänä pilvipohjaisesta analytiikkatyökalusta, raportoi asiakkaalle olennaisimmat huomiot kuukausittain ja esittää parannusehdotuksia.
”Optimoimme energiakulutusta tekoälyn avulla, mutta emme säästä energiaa olosuhteiden kustannuksella. Tärkeintä on ylläpitää optimaaliset olosuhteet niin tuotannolle kuin työntekijöille”, kertoo palvelupäällikkö Jani Muhli Siemensiltä.
”Lisäksi huomionarvoista on, että säästöt saadaan aikaan olemassa olevaa järjestelmää virittämällä eikä asiakkaan tarvitse investoida uusiin laitteisiin.”
Jos korjattavaa ilmenee, asiakkaalle nimetty huoltoteknikko pystyy reagoimaan tarpeisiin nopeasti.
”Tässä palvelussa vianhaku ja korjaus tulevat samassa paketissa. Nimetty huoltoteknikko on asiakkaan käytössä kaksi työpäivää kuussa”, Muhli kertoo.
”Meille on todella tärkeää, että palvelu sisältää sekä analytiikkatyökalun että asiantuntijat, jotta tarvittavat toimenpiteet tulee tehtyä järjestelmällisesti alusta loppuun asti”, Hintikka toteaa.
Tulokset puhuvat puolestaan
Sanoman ja Siemensin yhteistyön ansiosta Sanomalan ja Sanoma Manun lämmitysenergian kulutus on puolittunut viidessä vuodessa. Myös kiinteistöjen maksimitehotarpeet kaukolämmön osalta ovat vähentyneet yli 40 prosenttia.
”Joka vuosi on saatu aikaan lisää säästöjä kokonaisenergiataloutta optimoimalla. Lähtötilanteessa tilojamme esimerkiksi lämmitettiin ja jäähdytettiin tarpeettomasti yhtä aikaa eikä kiertoilmaa hyödynnetty”, Hintikka selventää.
Prosesseista saatavilla oleva analysoitu tieto mahdollistaa paitsi nopean päätöksenteon myös tehokkaan vikatilanteiden ennaltaehkäisyn.
”Tyypillisesti kiinteistötehokkuuden optimoinnissa saatetaan tyytyä siihen, että saadaan niin sanotusti matalalla roikkuvat hedelmät poimittua. Tässä yhteistyössä kunnianhimo on riittävän korkealla ja tulokset puhuvat puolestaan.”
Tilaa lehti