Robotiikan murros etenee vauhdilla – ei niinkään halusta korvata ihmisiä, vaan tarpeesta täydentää heitä. Tätä korostaa Steve Wyatt, Kawasaki Roboticsin puheenjohtaja Euroopan, Lähi-idän, Afrikan ja Amerikkojen alueilla, joka puhui aiheesta Kawasakin ja suomalaisen Orferin yhteisessä tilaisuudessa Orimattilassa lokakuussa.

”Syntyvyys laskee, ja työmarkkinoille tulevien ihmisten määrä vähenee – erityisesti maissa kuten Kiina. Yritykset etsivät nyt keinoja täydentää olemassa olevaa työvoimaa”, Wyatt sanoi.

Suomessa kasvunvaraa

Kawasakin tilastojen mukaan maailmassa toimitettiin viime vuonna noin 550 000 teollisuusrobottia, joista Suomen osuus oli vain 450 kappaletta. Suomessa toimii noin 4 700 robottia, kun maailmassa määrä on yli 4,7 miljoonaa. Robottitiheydessä Suomi on lähellä maailman keskitasoa, mutta kaukana huipusta: Etelä-Koreassa robottien määrä on yli 1 100 per 10 000 teollisuustyöntekijää, kun Suomessa vastaava luku on 183.

”Robottitiheyttä pidetään usein mittarina kilpailukyvylle ja tuottavuudelle. Automaation lisääminen on avainasemassa, jos haluamme pysyä mukana kansainvälisessä kilpailussa.”

”Robotit loistavat neljän D:n tehtävissä – vaarallisissa (dangerous), likaisissa (dirty), yksitoikkoisissa (dull) ja erityistä tarkkuutta vaativissa (delicate) töissä. Antakaa koneiden hoitaa nämä, ja ohjatkaa ihmiset korkeamman lisäarvon, ajattelua ja luovuutta vaativiin tehtäviin.”

Suomen näkökulmasta Wyatt näkee mahdollisuuksia nimenomaan yhteistyössä ja rohkeudessa. Kawasaki tekee yhteistyötä kotimaisen Orferin kanssa, jonka toimitusjohtaja Paul Stucki jakaa Wyattin näkemyksen.

”Automaatio on meille Orferissa sekä kasvun että kansainvälistymisen moottori”, Stucki sanoi.

Orfer hyödyntää tekoälyä jo omissa järjestelmissään ja tähtää sen laajempaan käyttöön myös asiakasprojekteissa.

”Meille vienti on keskeinen osa liiketoimintaa, ja robotiikka tuo siihen valtavasti mahdollisuuksia. Uskomme myös mobiilirobotiikan yleistyvän nopeasti – se vapauttaa tuotantotiloja ja tehostaa prosesseja. Näemme sen selvästi tulevaisuuden suuntana.”

Stuckin mukaan Suomen haaste on tuttu: järjestelmät ovat usein vanhoja, eikä niiden modernisointiin uskalleta tarttua ajoissa.

”Jos haluamme pysyä mukana kehityksessä, meidän on oltava liikkeellä nyt – joko modernisoimalla vanhat ratkaisut tai investoimalla uusiin.”

Tekoäly mullistaa robotiikan käytännössä

Wyatt painotti, että tekoäly ei ole pelkkä muotisana, vaan käytännön työkalu, joka parantaa tehokkuutta ja turvallisuutta.

Kawasaki hyödyntää AI:ta jo useilla tasoilla. AI:n avulla luotujen liikeratojen avulla robotti voi itse tunnistaa kohteen sijainnin ja asennon, laskea reaaliaikaisen törmäyksettömän reitin ja valita optimaalisen tartuntatavan ilman ohjelmointia.

Toinen esimerkki on ennakoivan kunnossapidon ratkaisu Trend Manager, joka seuraa moottorien kuormaa ja ennustaa huoltotarpeita tekoälyn avulla.

”Tämä pienentää lyhentää seisokkeja, energiankulutusta ja kustannuksia ja tukee samalla kestävää kehitystä.”

Japanista inspiraatiota

Wyattin kollega Shuhei Kuraoka, Kawasakin Saksan-toimintojen johtaja, korosti Japanin pitkää kokemusta robotiikasta.

”Japanissa käytämme robotteja lähes kaikilla aloilla. Voimme tuoda näitä ratkaisuja ja esimerkkejä myös Suomeen. Meillä on paljon kokemusta automaation haasteiden ratkaisemisesta”, hän sanoo.

”Japanissa robotit ovat ihmisten ystäviä. Siellä ihmiset ovat tottuneet robottien läsnäoloon, ja kulttuuri on aina nähnyt ne positiivisena osana yhteiskuntaa. Euroopassa asenne on ollut pidempään tekninen ja varautunut, mutta se on muuttumassa”, Wyatt täydensi.

Hänen mukaansa Suomi voisi oppia Japanilta, jossa robotiikka on nähty jo vuosikymmeniä kumppanina, ei kilpailijana.

”Meidän ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Voimme hyödyntää kokemusta ja siirtää sen omaan toimintaympäristöömme, kuten auto-, kuljetus- ja puuteollisuuteen, jotka ovat aloja, joissa Suomella ja Japanilla on paljon yhteistä.”

Wyattin arvio on, että robotiikan ja automaation markkina kasvaa yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä.

”Kasvulle ei näy rajoja. Mutta yksikään yritys ei voi tehdä kaikkea yksin – tulevaisuus rakentuu ekosysteemeistä ja yhteistyöstä.”

Hänen sanomansa tiivistyy yhteen lauseeseen:

”Nyt viimeistään on aika aloittaa.”