Strategiaa Euroopan robotiikan kehitykseen
Jo vuonna 2000 EU:n johtajat kertoivat Lissabonin julistuksessaan unionin olevan kymmenessä vuodessa maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous. Vuosikymmenet ovat vierineet, kilpailukyky ja dynamiikka puuttuvat unionistamme edelleen.
- Kirjoittaja:
- Juhani Lempiäinen
- Kuva:
- ISTOCKPHOTO
- Julkaistu:
Uuden EU-komission aloitettua työnsä joulukuussa yhteiseurooppalainen teollisuuden ja tutkimuksen yhteenliittymä euRobotics painostaa komissiota robotiikan ja tekoälyn kehitykseen. euRobotics korostaa robotiikan strategista ja kriittistä merkitystä ikääntyvän Euroopan teollisuudelle. Lähiaikojen julkinen rahoitus USA:ssa ja Kiinassa on Eurooppaan verrattuna hälyttävän suurta erityisesti robotiikan ja tekoälyn kehityksessä. Tutkimuspolitiikassa nämä teemat tulisi myös EU:ssa nostaa pikaisesti ykkösasiaksi erityisesti useiden jäsenvaltioiden oman riittämättömän rahoituskyvyn vuoksi.
Euroopassa talouskasvu on nyt heikkoa. Investointien vauhdittamiseksi tarvitaan teollisuudelle houkuttelevampia investointien tukia, nuorten yritysten kasvun vauhdittamista, sekä uusien teknologioiden sääntelyn suoraviivaistamista. Euroopan nykyistä robottiteknologian etua emme saisi menettää. Eurooppalainen perinne julkisten tutkimusorganisaatioiden ja yksityisten yritysten yhteishankkeissa on ollut tärkeää robotiikan tutkimuksessa ja innovaatiokehityksessä. Euroopan tulee soveltaa uusia innovaatioita uusille aloille, jotta palvelu- ja teollisuusrobotit tulevat tarjolle myös oudommissa ympäristöissä.
Robotiikan esitetään olevan ainoa peruste, miksi autoteollisuuden massatuotanto vielä sijaitsee ja menestyy Euroopassa. Uudet palvelu- ja teollisuusrobottien konseptit vievät tuotteeksi kypsymiseen 10-15 vuotta, joka on aivan liian pitkä aikajänne kehityksen kaupallistamiseen.
Jotta Eurooppa säilyttäisi nykyisen teknologisen etunsa, on tärkeää:
• EU:n perinteinen PPP-kolmen toimijan yhteistyöketjun toiminta: tutkimus, teollisuus ja teollisuuspolitiikka kiinteässä yhteistyössä• standardien ja sääntelyn sovittaminen markkinoiden ja innovaatioiden tarpeisiin
• investointien kirittäminen laaja-alaisesti erityisesti älyrobotiikassa
• sosio-poliittisista syistä talouden ja ennakkoluulojen korjaaminen, joka maksimoisi positiiviset vaikutukset seuraavan vuosikymmenen aikana.
Tämä strategiapaperi korostaa nykyisen PublicPrivatePartnership- toimintatavan etuja, kunhan vain lisätään pikaisesti resursseja robotiikan tutkimukseen. Tekoälyä ei erityisesti robotiikan rinnalla painoteta, josta voi käänteisesti päätellä euRoboticsin vierastavan tekoälyn ja robotiikan liittoa tutkimuskohteena. Toki puheen ja tekstin/ohjelmakoodin tunnistus ja tuotanto mainitaan. Tekoälyn tutkimus sinänsä kieltämättä onkin teollisuusrobotiikan ammattilaisille varsin eksoottinen tutkimusala. Uhkana on lisäksi, että EU:n liiallinen tekoälyn säätelyinto saattaa karkottaa potentiaalisia kansainvälisiä robotiikan kehittäjiä Euroopasta.
Robotikka kehittyy juuri nyt huimasti levottoman maailmantilanteen vuoksi. Uusia tutkimusavauksia ajankohtaisista teemoista ja tekniikoista ei kuitenkaan ole strategiassa esitetty. Taktisesti olisi ollut syytä ehdottaa edes muutama ajankohtainen täky EU-virkahenkilöiden ja päättäjien mielenkiinnon kohottamiseksi. Robotiikan kehitys ei ole juuri nyt ollenkaan lineaarista, vaan eurooppalainen sota tuottaa hyppäyksenomaisesti uusia innovaatioita ja lisää resursseja alalle.
Strategia-aineisto on ladattavissa: