Pöydällä on vaatimattoman näköinen valkoinen laatikko. Sen toisessa päässä on hopeanvärinen, keskisormen kokoinen mittapää. Sen vierestä lähtee laitteen virtajohto. Laitteen etupuolella on suorakaiteen muotoinen nestekidenäyttö.

Suurelle yleisölle vielä julkistamaton laite mahtuu vaivatta Liisa Åströmin käteen, kun hän esittelee sitä ylpeänä. Åström on Vaisalan teollisuusmittalaitteiden tuotekehitysjohtaja.

”Julkistimme tämän Origon Las Vegasin messuilla. Se soveltuu erityisesti vaativiin sisäilmamittauksiin, esimerkiksi datakeskuksissa tai puhdashuoneissa. Laitteeseen saadaan modulaarisen rakenteen vuoksi kosteus- ja lämpötilamittausten lisäksi esimerkiksi hiilidioksidimittaus.”

LVI-alan #AHR2026-messuilla ensiesittelyn saanut laite on uuden sukupolven mittausratkaisu, joka tarjoaa helpon käytettävyyden lisäksi tarkkuutta esimerkiksi kosteuden mittaamiseen. Viimeinen silaus tarkkuudelle ja luotettavuudelle saadaan kalibroimalla jokainen laite ennen paketointia.

Tekoälyä TKI-prosessin kaikissa vaiheissa

Åström tietää, mikä on alalla kuuminta juuri nyt, onhan hänellä yli 20 vuoden kokemus Vaisalan tuotekehityksestä.

”Ohjelmistojen osuus tuotekehityksestä kasvaa koko ajan. Meillä jo kolmannes tuotekehittäjistä on ohjelmistokehittäjiä. Monet käytettävyys- ja tukitoiminnot toteutetaan helppokäyttöisellä ohjelmistolla, jossa on graafinen käyttöliittymä ja jota ohjataan usein näppäimistöllä”, Åström sanoo.

Tekoäly on toinen merkittävä muutostekijä, eikä se koske pelkästään ohjelmistokehitystä.

”Voimme lisätä tekoälyllä tuotteidemme asiakasarvoa eli tuoda niihin aivan uusia ominaisuuksia tai kokonaan uusia tuotekonsepteja. Toisaalta tekoäly tehostaa laajasti tuotekehitystämme alkaen mittausanturin kehittämisestä ja sen tuottaman datan ymmärtämisestä.”

”Tekoälyä hyödynnetään myös testausraporttien ja epävarmuuslaskelmien tuottamisessa sekä erilaisten informaatioketjujen tukemisessa. Lopulta tuotamme asiakasdokumentit monilla kielillä, ja siinäkin tekoäly on apuna.”

Mittalaitteiden päivitettävyys on huomioitava tuotekehityksessä, sillä ”osta ja unohda” -tuotteiden osuus on vähentynyt.

”Osa tuotteistamme päivittyy jatkuvasti, kun niihin tulee uusia ominaisuuksia. Käyttöjärjestelmävalinnoissa on huomioitava pitkä elinkaari, ja meillä on oltava ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet tekemään päivityksiä pitkällä aikavälillä.”

Testaus kaikissa vaiheissa

Ajoissa tehty ja huolellinen testaus on Vaisalan tuotekehityksen ytimessä. Pelkät lopputestit eivät riitä. Koko kehitysprosessin läpi tehtävä testaus tiivistää tuotekehitykseen käytettyä aikaa ilman, että tingitään tuotteiden luotettavuudesta.

”Luotettavuus on asiakkaillemme tärkein asia, sillä he ohjaavat mittausdatalla kriittisiä prosessejaan. Luotettava mittalaite luo merkittävää arvoa asiakkaalle.”

Tieto asiakastarpeista ohjaa Vaisalan tuotekehitystä. Asiakastarpeet tulevat tuotekehitykseen erityisesti tuotepäälliköiltä, jotka vierailevat asiakkaiden ja kansainvälisen myyntiverkoston luona. Tietoa vaihdetaan koko tuotekehitysprosessin ajan, ei pelkästään sen alussa.

”Tuotteen konseptointivaiheessa mukana on tiimi, joka tukee tuotekehitystä. Meillä on vahva käyttäjäkeskeisen suunnittelun osaaminen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi käyntejä asiakkaiden luona ja heidän toiveidensa kuuntelemista.”

”Käytämme myös käyttäjäkeskeisen suunnittelun metodeja, kuten persoona-ajattelua: käyttääkö tuotetta kunnossapitäjä vai laatupäällikkö, mitä tietoja hän tarvitsee ja miten hän haluaa tuotetta käyttää. On tärkeää, että tuotekehitys kiinnittää jo alkuvaiheessa huomionsa oikeisiin asioihin.”

Tuotteisiin liittyvien palveluiden merkitys on kasvanut vuosien aikana, ja ne huomioidaan tarkoin tuotekehityksessä. Huollettavuus on yksi keskeinen suunnittelukriteeri. Elinkaaren aikaisilla palveluilla varmistetaan laitteiden luotettavuus vaativissa olosuhteissa.

Mittalaitekehityksen suunnannäyttäjä

Vaisala on kiistatta suomalaisen mittatekniikan pioneeriyritys. Yritys käyttää noin 12 prosenttia liikevaihdostaan tuotekehitykseen, mikä on johtanut markkinajohtajuuteen teollisten mittausten lisäksi säämittalaitteissa. Sen tuotekehitysosastolla on kehitetty satoja alan patentteja.

Teollisuusmittalaitteiden liike-
toimintaa yhtiö on kasvattanut 1980-luvulta lähtien. Se tuo jo noin 40 prosenttia liikevaihdosta ja kasvaa nopeammin kuin säämittausliiketoiminta. Teollisuus tarvitsee yhä tarkempia mittauksia muun muassa päästöjen ja energiatehokkuuden seurantaan.

Vaisalan mittalaitteita käytetään laajasti prosessiteollisuudessa, teollisuuden erikoisaloilla, kuten lääketeollisuudessa, sekä rakennusautomaatiossa. Näillä aloilla muun muassa biokaasun ja hiilidioksidin mittaamisen tarve kasvaa jatkuvasti.

Uudet teollisuudenalat, kuten datakeskukset ja akkuteollisuus, edellyttävät tarkkoja olosuhdemittauksia. Lämpötilan ja kosteuden on pysyttävä tietyissä rajoissa, jotta laitteet toimivat halutulla tavalla ja jotta energiankulutus ja hiilijalanjälki voidaan pitää minimissä. Nämä uudet teollisuudenalat ovatkin tuoneet Vaisalalle merkittävää kasvua viime vuosina.

Uutta teknologiaa asiakastarpeisiin

Uusi tutkimustieto voi ohjata tuotekehitystä. Materiaalitutkimuksen merkitys anturikehitykselle on Åströmin mukaan tällä hetkellä suuri. Vaisalassa tehdään myös omaa soveltavaa tutkimusta. Sen tuloksia on hyödynnetty muun muassa vetyperoksidimittalaitteissa.

”Mielenkiintoinen tilanne syntyy, kun markkinoilla oleva tarve kohtaa meidän oivaltamamme teknologiainnovaation, ja onnistumme ratkaisemaan tarpeen erottuvalla tavalla. Silloin olemme jonkin hienon äärellä.”

Innovaatio voi tarkoittaa esimerkiksi asiakkaan työn helpottamista siirtämällä vaivalloiset laboratoriomittaukset prosessin in situ -mittauksiksi, jolloin mittaustieto saadaan suoraan prosessista. Vaisala on kehittänyt tällaisia mittalaitteita muun muassa biokaasun ja, kastepisteen mittaamiseen.

Kompromissien taidetta

Mittalaitteen kehittäminen on aina kolmen tekijän kompromissi: teknisten rajojen, asiakastarpeiden ja taloudellisen kannattavuuden.

”Suorituskyvyn on oltava hyvä, ominaisuuksien määrän on vastattava todellista asiakastarvetta ja liiketoiminnan kannattavuuden on oltava koko ajan mielessä. Tekniskaupallista dialogia käydään eniten tuotekehitysprosessin alkuvaiheessa.”

Mittalaitteiden energiatehokkuus, huollettavuus ja pitkä elinkaari ovat nousseet luotettavuuden ja mittatarkkuuden rinnalle.

”Mittalaitteen kädenjälki on suuri. Sillä voidaan parantaa merkittävästi esimerkiksi prosessin energiatehokkuutta tai vähentää hävikkiä.”

”Viimeisen viiden vuoden aikana myös laitteen hiilijalanjälki on korostunut, vaikka laitteet kuluttavatkin vähän energiaa. Konseptointivaiheessa arvioimme huolellisesti laitteidemme energiankulutusta ja materiaalivalintojen hiilijalanjälkeä.”

Kokemusperäistä innovaatiota tarvitaan

Mielenkiintoisia mittalaitteiden tuotekehitysprojekteja syntyy usein silloin, kun asiakasyritys kehittää samanaikaisesti omaa prosessiaan. Tällainen oli pari vuotta sitten Carbonaiden ja Vaisalan hanke, joka liittyi hiilidioksidin talteenottoon. Carbonaide kehitti tuolloin prosessia, jossa sementinvalmistaja voi sitoa hiilidioksidia valmistuvaan sementtiin.

”Samalla kun kehitimme korkealaatuista hiilidioksidin ja kosteuden MGP241-mittalaitetta, Carbonaide kehitti prosessia, joka hyödynsi mittalaitetta.”

Tekoälyä käytetään mittalaitteiden kehittämisessä kymmenen vuoden kuluttua enemmän kuin nyt. Asiakastarpeiden syvällinen tuntemus ratkaisee edelleen menestyksen.

”Luova työ, monimutkainen harkinta ja intuitio korostuvat, sillä kone ei opi niitä helposti. Kokemukseen perustuva ymmärrys siitä, mikä on oikea tasapaino eri vaatimusten välillä, sekä kyky hahmottaa ratkaistavan ongelman ydin säilyvät keskeisinä mittalaitteiden tuotekehityksessä”, Åström sanoo.