Tilaa lehti

Mainokset

FAULHABER GROUP

LASER2025

Paloturvallisuuden pioneerihanke Suomen Viljavan tehtaalla

Sähkökeskuksien suunnitteluun ja valmistamiseen erikoistunut Eisko oli mukana uudistamassa Suomen Viljavan tuotantolaitosta. Rauman varaston tiloihin rakennettiin Suomen suurin kauramylly, ja kauran kuorinnasta tulevaa kuorta ja pölyä varten rakennettiin oma pelletöintilaitos. Eisko Oy asensi tuotantolaitoksen sähkökeskuksiin Schneider Electricin HeatTag- ja Thermal Tag -sensoreita, joiden avulla keskuksien paloturvallisuutta saadaan valvottua automaattisesti kaikkina vuorokauden aikoina.

Kuvat:
Eisko Oy
Julkaistu:

Suomen Viljavan Rauman laitos on ensimmäinen kohde, johon on asennettu Schneider Electricin PowerLogic HeatTag- ja PowerLogic Thermal Tag -sensoreita tehdasympäristöön näin suuressa mittakaavassa. Sensoreiden avulla laitoksen sähkökeskuksissa voidaan seurata reaaliaikaisesti ja vuorokauden ympäri mahdollisesta ylikuumenemisesta kertovia muutoksia.

”Schneider Electricin sensoreilla toteutettu ratkaisu on merkittävä parannus Suomen Viljavan tuotantolaitoksen paloturvallisuuteen. Kuori ja pöly pelletöidään, jotta niitä voidaan käsitellä ja varastoida turvallisemmin. Vaikka koneisto on rakennettu hyvin koteloiduksi, niin siitä huolimatta hienojakoista pölyä pääsee kerääntymään ympäristöön pieniä määriä. Tämä aiheuttaa huomattavan tulipaloriskin myös sähkökeskuksissa. Oli hienoa päästä mukaan tekemään pioneerihanketta yhdessä Schneiderin asiantuntijoiden kanssa”, kertoo projektityönjohtaja Karri Vallin Eiskolta.

Tarkat sensorit toimivat kuin elektroninen nenä

Rauman tuotantolaitoksella ei ole aiemmin ollut käytössä Schneiderin sensoreita vastaavaa tuotetta. Sähkökeskuksen sisälle asennetut sensorit auttavat pellettilaitoksen valvojia varmistamaan, että keskuksissa ei synny paloturvallisuusriskiä. Sensorit analysoivat tekoälyalgoritmien avulla sähkökeskuksen olosuhteita reaaliajassa ja lähettävät välittömästi ilmoituksen, jos ne havaitsevat poikkeamia.

Schneider Electricin HeatTageja asennettiin sähkökeskuksen yläosaan, jossa sensori valvoo keskustilan sisällä yläosaan nousevan ilman laatua. Thermal Tageja taas asennettiin kiskoston kylkeen. Sensorit yhdistyvät langattomasti reitittimeen, ja Schneider Electricin ohjelmiston avulla käyttäjät pääsevät katsomaan sensoreiden mittaamia olosuhteita ja tarkastelemaan tilastoja.

”HeatTag-sensori toimii kuin elektroninen nenä, joka haistelee ilmanlaatua esimerkiksi sähkökaapin sisällä. Se analysoi ilmasta kaasuja ja partikkeleita, joita syntyy johtimien eristeiden ylikuumentumisesta. Sensori lähettää itsenäisesti tietoa asiakkaan järjestelmään reitittimen kautta ja varoittaa mahdollisista vaaratilanteista”, kertoo Schneider Electricin asiakasvastaava Jarkko Soikka.

Thermal Tageja (kuvassa vihreä laatikko) voi asentaa kiskoston kylkeen. Sensorit yhdistyvät langattomasti reitittimeen, ja ohjelmiston avulla käyttäjät pääsevät katsomaan sensoreiden mittauksia.

Tulevaisuuden vakioratkaisu sähkökeskuksissa?

Sähkökeskuksissa on monia paloturvallisuuden kannalta olennaisia riskejä, sillä niiden läpi muun muassa kulkee valtavasti sähkövirtaa ja niissä on pulttiliitoksia, jotka voivat olla herkkiä vaurioitumaan. Sensoreiden ansiosta keskuksien etävalvonta onnistuu helposti.

”Schneiderin sensoreita pystyy asentamaan kohteisiin, joihin on tilan ahtauden ja turvallisuusriskien vuoksi vaikea mennä jälkikäteen esimerkiksi tekemään lämpötilamittauksia. Pistemäisillä mittauksilla ei myöskään voi aina olla täysin varma, että kaikki mahdolliset ongelmakohdat löytyvät”, Vallin huomauttaa.

HeatTagit on tarkoitettu erityisesti sähkökeskuksiin, mutta Thermal Tagia voi käyttää myös esimerkiksi muuntamoissa ja kojeistoissa. Sensoreita on mahdollista asentaa teollisten laitosten lisäksi muun muassa sairaalakohteisiin ja muihin kriittisiin paikkoihin, joissa paloturvallisuuteen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

”Pienellä investoinnilla saa suuren hyödyn, sillä sähkökeskuksien kokonaishinnoissa sensoreiden osuus on hyvin pieni prosentti. Lisäksi on muistettava, että säännöllisten lämpötilamittauksien tekeminenkään ei ole ilmaista. Automaattisesti toimivat sensorit säästävät huollon ja kunnossapidon työtä, joten investointi maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin”, Soikka muistuttaa.

Soikka uskoo, että HeatTagien kaltaisut ratkaisut tulevat merkittävästi yleistymään sähkökeskuksissa.

”Voin hyvin kuvitella, että lämpötilasensoreista tulisi vaikkapa ylivirtasuojauksen kaltainen vakioratkaisu. Tällä hetkellä asennettavat sensorit osoittavat tarpeellisuutensa vasta vuosien päästä, mutta hyödyt selkenevät varmasti kaikille ajan kuluessa. Ajan kuluessa sähkökeskuksissa voi ilmetä piileviä virheitä, mutta sensoreiden avulla ne huomataan ennen kuin tilanne vaarantaa kohteen paloturvallisuuden.”

Sinua voisi kiinnostaa myös