Taitajaan voivat osallistua ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat nuoret. Pääosin lajeissa maksimi-ikä kilpailuvuonna on 22 vuotta. Ilmoittautumisaika lajeihin oli 2026 kisaan 6.10. – 21.11. Semifinaalit pidetään kaikissa lajeissa viikolla 5 ja finaali toukokuun loppupuolella.

Automaatioasennuslajin semifinaalitehtävän laiteympäristönä on käytetty jo useita vuosia automaation perusosaamiseen pohjautuvaa laitekokonaisuutta, jossa ohjataan taajuusmuuttajakäyttöä ohjelmoitavalla logiikalla. Semifinalistit valmistelevat itse omat kilpailulaitteensa omissa oppilaitoksissaan ja varustavat kilpailulaitteistonsa kyseisessä oppilaitoksessa käytetyllä automaatiolla, taajuusmuuttajalla ja lämpötilalähettimellä , jolloin semifinaali ei vaadi erityistä kilpailulaitteiden hankintaa. Näitä laitekokonaisuuksia on opetuskäytössä noin 20 oppilaitoksessa ja niiden käyttökelpoisuus on todettu erinomaiseksi perusopetuksesta ammattitutkintokoulutukseen asti.

Finaalilaitteistona käytetään päätehtävässä todellista pienikokoista vesiprosessia, jossa tyypillisiä prosessiteollisuudessa käytettäviä kenttälaitteita ja muutamia pinnankorkeuden, virtauksen ja paineen säätöpiirejä.

Kilpailulaitteistot ja kilpailussa käytettävät kaapelit ja muu materiaali kiertävät kilpailuista suoraan opetuskäyttöön ja jälleen toisin päin. Hukkaa syntyy lähinnä kilpailutehtävien vaatimien kaapelipäätteiden verran n. 20cm kaapelityyppiä kohden. Kaapelipituudet mahdollistavat saman kaapelin käyttämisen kilpailu- tai opiskelutehtävissä tehtävissä 10-20 kertaa. Lajin kilpailujen kohdalla kestävä kehitys toteutuukin lähes maksimaalisesti.

Finaalitehtävästä

Finaalin tehtävänä oli ensimmäisenä kisapäivänä kenttälaitekaapeloinnin, väyläkaapeloinnin, PE-johtimien asennus, käyttöönottomittaukset sekä I/O-testaus. Toisena kisapäivänä tehtävänä oli ohjelmoida vesiprosessin pinnankorkeuden säätöpiirit, kenttälaiteohjaukset ja operointipaneeli-käyttöliittymä tehtäväasettelun mukaisesti. Kolmantena kisapäivänä kilpailutehtävinä oli lähettimien konfigurointitehtävä ja reletekniikan vianetsintätehtävä.

Valmistajien, laitetoimittajien ja Luksian vahva panos mahdollisti kilpailun toteutuksen. Keskeinen kumppani oli jälleen Siemens, jonka automaatiolaitteisto muodosti keskeisen osan kilpailuympäristöstä. Merkittävän panoksen antoi myös Beckhoff, jonka automaatiolaitteilla ajettiin lajin yleisödemolaitetta, joka oli yleisön käytettävissä kisapäivien ajan. Lajialueen toteutus pohjautui Mekan kaapelihyllyihin, joiden avulla voitiin toteuttaa kilpailulaitteiden sähkö- ja pneumatiikkasyötöt ammattimaisesti. Kilpailulaitteiston rakentamisen mahdollisti kumppanuudet Legrandin, WAGO:n, Bürkertin, IFM:n , Finn Electricin ja Katkon kanssa. Kilpailijoiden palkintokumppanina toimi Suomen Automaatiosäätiö.

Mikä merkitys on alan ammattitaitokilpailuilla?

Lajien aikaisempien kilpailijoiden mukaan Taitajakilpailu valmentautumisjakson, semifinaalikoulutuksien, semifinaalin, finalistikoulutuksen ja finaalin jälkeen oli todellinen henkisen ja ammatillisen kasvun tehoannos. Tiimihenkiset valmentautumisjaksot ja vuorottelevat kilpailutilanteet saivat kilpailijat tuntemaan kuuluvansa erityiseen yhteisöön ja kokemusten vaikutuksesta ammatillinen itseluottamus ja päämäärätietoisuus kasvoivat merkittävästi kilpailukokonaisuuden vaikutuksesta.

Myös kilpailutoiminnassa mukana olleiden opiskelijoiden työnantajat ovat antaneet lausuntoja kilpailutoiminnan osaamista ja itseluottamusta kasvattavasta vaikutuksesta.

Yksi näkökulmana aiheeseen liittyy näyttöympäristöihin. Automaatioalan TJK-paikkoja eli työharjoittelupaikkoja automaatioalan tehtävissä on kovin vähän suhteessa tarpeeseen ja paikat keskittyvät tietyille alueille. Automaation ammattiosaamisen näytöt tulisi toteuttaa ensisijaisesti TJK-paikoissa, mikä luonnollisesti tuottaa haasteita suuressa osassa ammatillisia oppilaitoksia. Tällöin ammattiosaamisen näytöt tulisi vaihtoehtoisesti toteuttaa todellisen työelämän kaltaisissa oppimisympäristöissä. Tällaisia oppimisympäristöjä käytetään esim. Automaatioasennuslajin kilpailuympäristöinä, jotka kilpailujen välisinä aikoina ovat opetuskäytössä oppilaitoksissa. Kilpailutoiminnan merkitys opiskeluympäristöjen kehittymisessä onkin Prosessiautomaation tutkinnon osaa tarjoavissa oppilaitoksissa merkittävä.

Kilpailutoiminta on luonteva verkostoitumismahdollisuus eri oppilaitoksissa toimiville alan opettajille. Taitaja 2026 Automaatioasennuslajin ohjausryhmässä toimivat: Timo Lehmusvuori Careeriasta, Kari Laitila ja Anna-Maija Laitinen EKAMI:sta, Markku Lasarov GRADIA:sta, Kim Turtiainen SAKKY:sta, Jari Lietzén ja Jarmo Kainumaa LUKSIA:sta.

Kilpailijoiden valmennus, semifinalistien ja finalistien koulutustilaisuudet, kilpailun tuomaritehtävät ja kilpailun järjestelytehtävät ovat myös todella hyviä oppimistilaisuuksia alan opettajille.

Taitajakilpailun järjestäminen mahdollistaa vastuuoppilaitoksen oppimisympäristöjen päivittämisen uusimpaan teknologiaan. Taitaja 2026 – kilpailun jälkeen Luksiassa voidaan toteuttaa Prosessiautomaation opetusta ja ammattiosaamisen näyttöjä uusimmilla teollisuuden käyttämillä teknologioilla varustetuilla oppimisympäristöillä.