Koulutus
Automaation tulevaisuuden tekijät Taitaja 2026 -kisassa
Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä vastasi Automaatioasennuslajin (laji 601) kokonaistoimituksesta Taitaja 2026 kilpailuun. Toimitus sisälsi kilpailijahankinnan, semifinaalikoulutukset, semifinaalien suunnittelun ja järjestämisen, finalistien koulutuksen, finaalin suunnittelun, kilpailulaitteiden rakentamisen, finaalin rakentamisen, varsinaisen kilpailun ja purkamisen. Toimitus oli vahvasti opinnollistettu ja lukuisat Luksian Sähkö- ja automaatioalan opiskelijat pääsivät mukaan projektin eri vaiheisiin ja saivat luonnollisesti samassa yhteydessä myös suoritetuksi ammattiosaamisen näyttöjä.
Insinöörikoulutuksen uudistaminen – Digital Twin ja murrosteknologiat opetuksessa
Teollisuudessa käytettävä teknologia on kehittynyt viime vuosina nopeasti, kun taas insinöörikoulutuksen opetuskäytännöt muuttuvat usein hitaammin. Digitaaliset kaksoset, tekoäly, robotiikka ja virtuaalitodellisuus ovat jo osa teollisuuden arkea, mutta niiden hyödyntäminen opetuksessa on edelleen hajanaista. Kuilun kaventaminen koulutuksen ja työelämän välillä on keskeistä, jotta valmistuvat insinöörit pystyvät toimimaan nopeasti muuttuvassa teknologisessa ympäristössä.
Suunnitteluharjoitus virtuaaliympäristössä – työelämälähtöistä oppimista yritysyhteistyön kautta
Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijat syvensivät automaatiosuunnittelu- ja projektityöskentelyosaamistaan HAMKin ja Valmet Automation Oy:n yhteistyössä järjestämässä koulutuksessa. Opiskelijat tutustuivat koulutuksen aikana Valmetin suunnitteluympäristöön ja projektimalliin.
Virtuaalinen automaatiomuseo
Virtuaalinen automaatiomuseo on nyt valmis siltä osin, kun 3D skannaukset ovat tehty. Myös kaikki museoon rekisteröidyt laitteet, 1 247 kpl, on lisätty museon sivuille, sisältäen käytettävissä olleen teknisentiedon ja käyttövuodet. Museosivun alareunassa on myös juokseva mainos, johon on lisätty kaikki ne tahot, jotka ovat rahallisesti edesauttaneet museon valmistumista. Siitä vielä kerran suuret kiitokset kaikille rahoittajille.
Pk-yritysten kehittäminen yhteistyörobotiikan avulla
TECHBOOST-hanke kokoaa kuusi suomalaista korkeakoulua – Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun, Metropolia ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun – kehittämään yhteistyössä toimintamalleja. Tavoitteena on tehostaa korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja edistää yritysten TKI-ongelmien ratkaisemista.
Automaation osaamisperusta ja koulutuksen tulevaisuus Suomessa
Suomen Automaatioseuran järjestämässä Automaatiokoulutuksen tulevaisuus 2024 -tilaisuuden teemoina olivat automaatiotekniikan koulutuksen osaamisperusta, opiskelijoiden odotukset opiskelusta ja teollisuuden odotukset vastavalmistuneille sekä uusien teknologioiden vaikutukset tulevaisuuden koulutukseen ja työmarkkinoihin. Näiden aiheiden ympärillä käytiin keskustelua, ja osallistujien kiertävissä työpajoissa pohdittiin, mitä mahdollisuuksia ne tarjoavat meille ja minne olemme menossa.
Työelämäyhteistyössä ratkottiin automaation kehittämishaasteita
Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamkin opiskelijaryhmä pääsi toteuttamaan syksyllä 2023 työelämäprojektin, jossa hyödynnettiin automaatioratkaisuihin erikoistuneen Schneider Electricin EcoStruxure Automation Expert -ympäristöä. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle havaintoja ympäristön käytettävyydestä uuden käyttäjän näkökulmasta. Projekti toteutettiin osana Jamkin Future Factory -opintoja, joissa opiskelijatiimit ratkovat työelämän aitoja kehittämishaasteita.
Digivoimalassa opiskellaan innovatiivisesti voimalaitostyöskentelyä
Koulutuskuntayhtymä OSAOn Digivoimala on virtuaalinen oppimisympäristö, jota hyödynnetään voimalaitosalan opetuksessa. Keväällä 2024 avattu Digivoimala on OSAOn innovatiivinen vastaus voimalaitosalan koulutuksen kehittämistarpeisiin.
Konenäköyhteistyötä teollisuusyritysten ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun välillä
Konenäköteknologiaa ja automaattisen laadunhallinnan kehitysmahdollisuuksia tehtiin tutuksi eteläpohjalaisille valmistavan teollisuuden yrityksille aktiivisella pilotoinnilla ja teknologiademoilla. Pilotoinnissa käytettiin varta vasten siihen kehitettyä yhteistyömallia.
