Tilaa lehti

Mainokset

Suomen Automaatioseura r.y.

Suomen Mittaus- ja Säätöteknillinen Yhdistys r.y.

Suomen robotiikkayhdistys r.y.

Robotista on moneksi

Robotiikka on tärkeä työkalu tehokkuuden, laadun, tuottavuuden ja työturvallisuuden parantamisessa lähes kaikilla toimialoilla ja kaiken kokoisissa yrityksissä. Näin on melkein kaikissa kehittyneissä talouksissa – ja niin pitäisi olla myös Suomessa.

Kuvat:
Yaskawa
Julkaistu:

Meillä Suomessa robotiikan hyödyistä nauttii pääasiassa konepajateollisuus, ja sielläkin enimmäkseen suuremman kokoluokan yritykset. Noin puolet uusista roboteista asennetaan konepajoihin, missä ne toimivat esimerkiksi työstökoneiden kappaleenkäsittelijöinä tai hitsauksessa. Suorastaan herkullisia kohteita automatisoinnille olisi muuallakin: elintarviketeollisuudessa, logistiikassa, rakennustuoteteollisuudessa ja kaupan alalla.

Pk-teollisuudessa moni empii yhä
Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset monilla aloilla, myös konepajateollisuudessa epäilevät edelleen, onko robotiikka sittenkään oikea ratkaisu heille. Automaation ajatellaan olevan kallista ja vaivalloista, ja sen hyötyjä pk-yrityksille epäillään.
Pienimuotoista automaatiota, myös robottiautomaatiota, voi rakentaa varsin kohtuullisin ponnistuksin, ja se on erittäin toimiva ratkaisu myös pienissä kokonaisuuksissa. Prosessien osittainenkin automatisointi lisää tuottavuutta aiheuttamatta suuria kustannuksia, optimointiprosesseja ja teknisen henkilöstön kuormitusta.
Monilla robottivalmistajilla on eri toimialoille ja eri prosesseihin valmiita ratkaisuja, joiden käyttöönotto on hyvinkin yksinkertaista ja nopeaa.
Yhdessäkään yrityksessä ei tietenkään pidä ajatella, että ensimmäisen robotin sisäänajo tuotantoon olisi yhden puhelinsoiton päässä. Kysymyksessä on kuitenkin tekniikka, joka on yritykselle ja melkein kaikille sen henkilöstöstä uutta. Moni yksityiskohta, joita ei tule ajatelleeksikaan, pitää ratkaista. Ne etuoikeutetut, jotka saavat työskennellä uuden laitteen kanssa, tarvitsevat rohkaisua ja yksityiskohtiin menevää koulutusta. Kaikille muillekin on hyvä kertoa, miten uutuus ehkä vaikuttaa heidän tekemisiinsä.
Puhelinsoitto ei todellakaan riitä, mutta soitto oikeaan numeroon kyllä auttaa. Varsinkin ensimmäisen robotin hankinnassa on tärkeää liittoutua sellaisen toimittajan kanssa, jolla on resurssit tukea investoijaa hankinnan suunnittelussa, käyttöönotossa ja läpi koko elinkaaren. Sellaisen, jolla on näyttöä projektien läpiviennistä sovitusti ja ajallaan.

go4robotics tarjoaa tietoa ja tarinoita
Kansainvälinen robottialan järjestö IFR on käynnistänyt go4robotics-kampanjan, jolla se auttaa pk-yrityksiä heidän automaatiomatkallaan ja tarjoaa monipuolisesti arvokasta tietoa jännittävästä robotiikan alasta. Järjestö käyttää aineistoissaan ehkä hieman ontuvaa ilmaisua robotiikan demokratisointi, jolla se viestii, että ei tarvitse olla autotehdas eikä kulutuselektroniikan sarjavalmistaja hyötyäkseen robotiikasta.
Kampanja muun muassa tarjoaa kiinnostavia esimerkkejä onnistuneista robotisointihankkeista laboratorioissa, juustolassa, panimossa, pesulassa, leipomossa ja tukkukaupan varastossa.

Robotisoiva yritys on kiinnostava työnantaja
Yksi suurimmista syistä robotisointiin monissa osissa maailmaa on pula ammattitaitoisesta työvoimasta ja nousevat työvoimakustannukset. Ne hankaloittavat elämää pk-yrityksissä ehkä jopa enemmän kuin suurissa yrityksissä. IFR:n mukaan robotiikan on todettu helpottavan pk-yrityksien työvoimapulaa ainakin kahdella tavalla. Monotonisen vaihetyön eli vähiten houkuttelevien tehtävien määrä vähenee, koska niitä hoidetaan automaatiolla. Toisaalta tilalle tulee kiinnostavaksi koettuja työkuvia, kuten robottijärjestelmien ylläpitoa ja automaatiosolujen operointia.
Tuotannon kehittämisestä robottien avulla tulee yhä tärkeämpää, kun pk-yritykset joutuvat – tai ryhtyvät – kansainväliseen kilpailuun. Silloin myös asiakkaiden vaatimukset kasvavat. Asiakkaat vaativat suurempaa joustavuutta, enemmän tuotevariaatioita ja pienempiä eräkokoja – puhumattakaan tasaisesta ja korkeasta laadusta.
Suomessa on 168 teollisuusrobottia kymmentä tuhatta teollisuustyöntekijää kohti. Ruotsissa suhdeluku on kaksinkertainen. Robotisoinnin kärkimaa on Etelä-Korea, missä robotteja on tuhat kymmentä tuhatta teollisuustyöntekijää kohti.
Ero on suuri, mutta ei ole mitään hyötyä takertua siihen. Aasian teollisuuden kärkimaat tuottavat kulutustavaraa valtavia määriä koko maailman laajuisille markkinoille. Suomessa ja Ruotsissakin teollisuus on kehittynyt eri suuntaan.

Positiivisen kierteen alku
Suomessa robotiikan selvä suunta on kohti yhä kehittyneempiä monirobottijärjestelmiä, joissa komponentteja ja tuotteita valmistuu ihmiskäden koskematta. On myös yrityksiä, jotka jo ensimmäistä robottia hankkiessaan ottavat saman tien käyttöön useampia. Nämä ratkaisut luonnollisesti vaativat yritykseltä huomattavaa päättäväisyyttä ja valmiutta uuden tekniikan käyttöönottoon.
Monelle yritykselle oikeampi ratkaisu ehkä sittenkin on aloittaa IFR:n go4robotics-kampanjan suuntaviivojen mukaan, ja aloittaa myönteisten kokemusten ja tulosten kerääminen mieluummin aikaisemmin kuin myöhemmin. Tärkeää olisi mahdollisimman monen yrityksen päästä robotisoinnin tarjoaman positiivisen kierteen alkuun.
Liikkeelle päästyään yritykset pian huomaavat konkreettisesti automaation hyödyt, eivätkä tyydy yhteen tai kahteen erilliseen robottiin, vaan alkavat nostaa rimaa yhä korkeammalle. Jään odottamaan mielenkiintoisia yhteydenottoja robotti- ja automaatiohankkeiden osalta myös niiltä yrityksiltä, joille tämä ei vielä tänä päivänä ole tuttua juttua.

Automatisoinnin kohteita löytyy myös pk-yrityksissä valtavasti. Kuvissa Yaskawan robotteja työn touhussa.