Tilaa lehti

Mainokset

Suomen Mittaus- ja Säätöteknillinen Yhdistys r.y.

Suomen robotiikkayhdistys r.y.

Teknologiatrendit Osa 2: Teknologioita trendikäyrän huipulta

Automaatioväylä kysyi Petteri Alahuhdalta, mitä teknologiatrendejä kannattaa seurata ja Jaana Parviaiselta ja millaisia vaikutuksia ja vaaroja näihin liittyy.

Teksti + Kuva:
Jukka Nortio
Julkaistu:

Kun VTT:n Petteri Alahuhta pohtii teknologiatrendejä, hän erottelee aluksi lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset. Toisaalta ne teknologiat, jotka ovat ajankohtaisia tutkimuksessa ja ne, jotka voidaan viedä yrityksiin kaupallistavaksi.
”Se mikä on tutkimuksellisesti uusi teknologia, on eri asia kuin se, joka on yritysten kaupallistamisessa uusi”, sanoo Petteri Alahuhta.
Alahuhdalla on liki kolmen vuosikymmenen ura VTT:llä eri teknologia-alueiden tutkimushankkeissa. Oma tutkimus on keskittynyt erilaisiin mittaamiseen ja datan analysointiin pohjautuviin ratkaisuihin esim. tietoliikenteessä ja mobiililaitteiden käytössä. Tällä hetkellä hän vastaa älykkään ja kestävän valmistuksen tutkimuksesta.
Moni asia kuitenkin kehittyy jatkuvasti ja tuottaa koko ajan uusia innovaatioita. Niistä yksi on kaiken reaaliaikainen mittaaminen ja toinen toiminnan täydellinen digitalisaatio. Niitä rikastuttaa jatkuvasti kehittyvä tekoäly. Mikään näistä, kuten eivät myöskään kielimallit ja konenäkö, ei ole tutkimukselle varsinaisesti uutta, mutta niiden hyödyntäminen sekä teollisuuden että kuluttajien sovelluksiin on tullut tai on tulossa mahdolliseksi.

Tekoälyn kehityksessä ei ole tapahtunut isoa hyppäystä, VTT:n Petteri Alahuhta sanoo.

Käyttöliittymä ratkaisee
Alahuhta näkee useita teknologian mahdollistajia. ChatGPT on tullut sekä kaiken kansan leikkikaluksi että yritysten arkeen paitsi sen teknisen etevämmyyden vuoksi myös siksi, että sen yksinkertaisen käyttöliittymän vuoksi. Jokainen kännykänkäyttäjä pystyy hyödyntämään sitä. Tekoälyn kehityksessä ei sinänsä ole tapahtunut isoa hyppäystä.
Uusien teknologian tuleminen kaikkien ulottuville merkitsee niiden hyödyntämistä yksilöiden ja organisaatioiden arjessa. Näin syntyy uusia sovelluksia.
Tekoäly on Alahuhdan mukaan tilanteessa, jossa se voi siirtyä hitaasti kehittyneestä vaiheesta eksponentiaalisesti kehittyväksi.
”Uudet tekoälysovellukset ovat helposti lähestyttäviä palveluja, jolloin suuret käyttäjämäärät kehittävät niitä ja siitä syntyy nopeasti uusia sovelluksia.”

Paljon tapahtuu piilossa
Tekoälyn varjoon jää parhaillaan moni kiintoisa kehityskulku pitkälti siksi, etteivät ne näy suurelle yleisölle. Paikallinen mittaaminen ja siihen liittyvät kommunikaatiotavat on yksi niistä.
Teollisissa ympäristöissä niihin liittyy jo tuttuja teknologioita kuten IoT, 5g, 6g ja reunalaskenta. Paikallisina ratkaisuna ne tarjoavat parempaa latenssia ja tietoturvaa sekä kustannustehokkuutta, kun valtavia datamääriä ei tarvitse lähettää verkon yli pilveen laskettavaksi.
Etäläsnäolon mahdollistava immersiivinen teknologia ja metaverse ovat olleet pitkään pinnalla ilman laajaa soveltamista pelialan ulkopuolella. VR- ja AR-lasien käyttöä teollisuudessa on demottu näyttävillä teollisuuden sovelluksissa kuten epäoperoinnissa ja huollossa.
”VR ja AR ovat jo kaksikymmentä vuotta olleet tulossa viiden vuoden päästä.”

Vain hieman parempi ei riitä
Isoin kysymys läpimurtoa odottavien teknologioiden kohdalla on: tuoko uuden teknologian käyttö ja uudet toimintatavat niin suuren hyödyn, että investoinnit niihin maksavat itsensä takaisin.
Yllä oleva kysymys koskee myös koko tämän vuosituhannen pinnalla ollutta digitaalista kaksosta.
”On ymmärrettävä, onko virtuaalisen mallin rakentaminen ylimääräinen työ vai rakentuuko se olemassa olevien rakenteiden pohjalta. Jos virtuaalimalli pitää luoda täysin puhtaalta pöydältä uutta toimintaa varten, on investointi usein liian iso.”
Toinen etäläsnäoloon liittyvä kysymys on: tuoko virtuaalimaailma esimerkiksi konttinosturin kuljettajalle merkittävää lisäarvoa verrattuna siihen, että hän ohjaa konettaan tablettitietokoneensa ruudulla.
”Uudet teknologiat ja tavat toimia eivät aina ole merkittävästi parempia ja helpompia kuin vanhat. Vain hieman parempi ei riitä.”

Robotteja työmaille
Alahuhtaa lähellä oleva ala on robotiikka, joka toimii dynaamisessa ympäristössä (Advanced robotics). Ne ovat robotteja, jotka toimivat työntekijöiden rinnalla muun muassa tehtaissa, rakennustyömailla kuin sairaaloissa. Robotit ovat tottelevaisia assistentteja, jotka toimivat ihmisten kanssa joko yksin tai toisen robotin kanssa. Ohjelmointia pyritään tekemään helpommaksi luomalla robotille erilaisia taitoja eli tehtäväsekvenssejä. Näitä tehtäviä sitten voitaisiin käynnistää esimerkiksi puheohjauksella.
Robotille voi antaa käskyjä, kuten ”vie Pekalle tämä meisseli ja tuo minulle vasara”.
Osa roboteista voi olla erikoistuneita esimerkiksi rakennustyömaan rutiineihin kuten rappaukseen, piikkaukseen ja muihin rutiineihin, jolloin ne ymmärtävät näihin tehtäviin liittyviä rajattuja komentoja.
”Robotit pitää olla helppo ohjelmoida tekemään haluttuja tehtäviä. Samalla pitää huolehtia, että niistää saatava hyöty on niin suuri, että niitä kannattaa ottaa käyttöön”, Alahuhta muistuttaa.