Utajärven kehitystarina ei ole syntynyt sattumalta. Kunta on jo vuosien ajan rakentanut strategiaansa hiiliviisauden ympärille ja nähnyt vihreän siirtymän ennen kaikkea mahdollisuutena. Tavoitteena on ollut luoda toimintaympäristö, jossa yritykset voivat investoida uusiin energiaratkaisuihin, hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja kehittää pitkäjänteisesti vähäpäästöistä liiketoimintaa. Vuosien määrätietoinen työ näkyy nyt konkreettisina hankkeina ja kasvavana kiinnostuksena Utajärveä kohtaan.

Suomen suurimpiin kuuluva aurinkovoimala Isosuolla

Yksi Utajärven näkyvimmistä hankkeista on Skarta Energyn rakentama Isosuon aurinkovoimapuisto. Käytöstä poistetulle turvetuotantoalueelle rakennettu aurinkopuisto on yksi Suomen suurimmista teollisen mittakaavan aurinkovoimaloista. Hankkeen kokonaisteho on noin 107 MWp, ja sen arvioidaan tuottavan vuosittain noin 97 gigawattituntia uusiutuvaa sähköä.

Noin 150 hehtaarin alueelle on asennettu yli 170 000 aurinkopaneelia. Hanke on esimerkki siitä, miten entiset turvetuotantoalueet voidaan ottaa uuteen käyttöön kestävän energiantuotannon tarpeisiin. Aurinkovoimalan yhteyteen on rakennettu myös merkittävä akkuenergian varastointijärjestelmä, joka tukee sähköjärjestelmän joustavuutta ja uusiutuvan energian tehokasta hyödyntämistä.

Aurinkopuistolla on myös huomattava alueellinen vaikutus. Rakentaminen on työllistänyt paikallisia toimijoita ja vahvistanut Utajärven asemaa uuden energiateollisuuden sijoittumispaikkana. Isosuon aurinkovoimapuiston avajaisia vietettiin elokuussa 2026.

Mustikkakankaan teollisuusalue luo perustan kasvulle

Keskeinen osa Utajärven menestystarinaa on Mustikkakankaan teollisuusalue, jota kehitetään määrätietoisesti uusiutuvan energian, vetytalouden ja uuden teollisuuden tarpeisiin. Alue tarjoaa hyvät edellytykset suurille investoinneille: käytettävissä on laajoja maa-alueita, vahva sähköverkko, rautatieyhteys sekä Oulujoen tarjoamat vesivarat.

Mustikkakankaan teollisuusalueen kehittämisen lähtökohtana on ollut ajatus teollisesta ekosysteemistä, jossa eri toimijat hyödyntävät yhteistä infrastruktuuria ja tukevat toistensa toimintaa. Samalla alue muodostaa perustan uusille investoinneille, sillä valmiiksi suunnitellut teollisuusalueet, energiaverkot sekä kunnan myönteinen investointi-ilmapiiri ovat nousseet merkittäviksi kilpailutekijöiksi sijoittumispäätöksiä tehtäessä.

Utajärven vahvuus ei kuitenkaan perustu pelkästään sijaintiin tai infrastruktuuriin. Kunta on tietoisesti rakentanut toimintakulttuuria, jossa yrityksiä kuunnellaan ja investointien etenemistä tuetaan aktiivisesti. Tämä näkyy sekä paikallisten yrittäjien kokemuksissa että valtakunnallisissa vertailuissa.

Suomen yrittäjäystävällisin pieni kunta

Utajärven vahva investointikehitys näkyy myös yrittäjien arvioissa. Suomen Yrittäjien Kuntabarometri 2026 -kyselyssä Utajärvi sijoittui alle 10 000 asukkaan kuntien sarjassa koko Suomen parhaaksi. Kuntabarometrissa yrittäjät arvioivat muun muassa kuntien elinkeinopolitiikkaa, yrityspalveluita sekä kunnan ja yritysten välistä yhteistyötä.

Ykkössijan taustalla nousivat erityisesti yrityslähtöinen päätöksenteko, toimivat yrityspalvelut sekä sujuva yhteistyö kunnan ja yrittäjien välillä. Utajärvellä on panostettu pitkäjänteisesti yritysten kuuntelemiseen, nopeaan reagointiin ja investointien mahdollistamiseen. Samalla kunta on onnistunut houkuttelemaan merkittäviä vihreän siirtymän hankkeita, jotka luovat uusia mahdollisuuksia paikalliselle yritystoiminnalle.

Kunnanjohtaja Anne Sormusen mukaan tunnustus on seurausta pitkäjänteisestä yhteistyöstä. Elinvoimaa rakennetaan Utajärvellä yhdessä yrittäjien, kunnan, Utajärven Yrityspuiston ja muiden toimijoiden kanssa. Juuri yhteistyön kulttuuri on ollut yksi keskeisistä tekijöistä myös uusiutuvan energian investointien etenemisessä.

Hybridienergiaa Hietaselässä

Utajärven energiakokonaisuuden kehittäminen ei ole pysähtynyt aurinkovoimaan. Hietaselän alueelle suunnitellaan laajaa hybridienergiahanketta, joka yhdistää aurinkovoiman, tuulivoiman ja energian varastoinnin samaan kokonaisuuteen. Suunnitelmien mukaan alueelle voisi sijoittua noin 95 MWp aurinkovoimaa, jopa 45 MW tuulivoimaa sekä 60 MW:n energian varastointiratkaisuja.

Hybridimallit edustavat energiajärjestelmän tulevaisuutta. Eri tuotantomuotojen yhdistäminen parantaa sähköntuotannon tasaisuutta ja lisää koko järjestelmän toimitusvarmuutta. Samalla energian varastointi mahdollistaa uusiutuvan energian aiempaa tehokkaamman hyödyntämisen markkinoiden tarpeiden mukaan. Utajärvellä nähdäänkin, että tulevaisuuden energiakeskittymät rakentuvat useiden toimijoiden yhteispelille.

Isosuon aurinkovoimalan ja Hietaselän hybridihankkeen lisäksi Utajärvelle suunnitellaan uusia aurinkovoima- ja tuulivoimahankkeita. Kehitteillä olevat investoinnit kasvattavat merkittävästi kunnan uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia tulevina vuosina ja luovat perustaa sekä energian varastoinnille että uudelle vähähiiliselle teollisuudelle.

Vetytalous avaa uuden kasvuvaiheen

Ehkä kunnianhimoisin Utajärven energiahankkeista liittyy vihreään vetyyn. Mustikkakankaalle suunniteltu Vetyalfa Oy:n hanke tähtää yhdeksi Suomen suurimmista vetytuotannon ja synteettisten polttoaineiden kokonaisuuksista. Hankkeen tavoitteena on hyödyntää uusiutuvalla sähköllä tuotettua vihreää vetyä sekä jatkojalostaa sitä liikenteen ja teollisuuden käyttöön soveltuviksi tuotteiksi.

Hankkeen erityispiirteenä on sen vahva kytkentä paikalliseen uusiutuvan energian tuotantoon. Vedyn valmistus tarvitsee suuria määriä päästöttömästi tuotettua sähköä, ja tätä varten hankkeen yhteyteen suunnitellaan omaa aurinkovoimatuotantoa sekä tuulivoimaa. Samanaikaisesti Utajärvelle suunnitellaan myös uusia merkittävän kokoluokan aurinko- ja tuulivoimahankkeita, jotka vahvistavat kunnan asemaa uusiutuvan energian tuotantoalueena ja luovat pohjaa uuden teollisuuden kasvulle.

Vetyhankkeen merkitystä kuvaa se, että se on saanut merkittävää kansallista ja eurooppalaista tukea. Keväällä 2026 EU:n innovaatiorahasto myönsi hankkeelle yli 200 miljoonan euron rahoituksen, mikä on yksi suurimmista Suomeen kohdistuneista innovaatiorahaston tuista. Lisäksi Business Finland on myöntänyt hankkeelle 150 miljoonan euron investointituen.

Vetytalouden kehitys nähdään Utajärvellä luontevana jatkona uusiutuvan energian investoinneille. Aurinko- ja tuulivoiman tuotanto luovat perustan puhtaalle sähkölle, jota voidaan hyödyntää vedyn valmistuksessa. Samalla syntyy mahdollisuuksia uudelle teollisuudelle, osaamiselle ja työpaikoille.

Utajärven sijainti tukee hankkeen toteutusta poikkeuksellisen hyvin. Mustikkakankaan alueella yhdistyvät teolliseen mittakaavaan soveltuvat maa-alueet, sähköverkon läheisyys, rautatieyhteys sekä Oulujoen vesivarat. Nämä tekijät ovat keskeisiä vetytalouden investointien toteuttamisessa ja kasvattavat alueen houkuttelevuutta myös tulevaisuudessa.

Hiiliviisaudesta elinvoimaa

Utajärven työ vihreän siirtymän edistämiseksi ulottuu kuitenkin energiahankkeita laajemmalle. Kunta on kehittänyt biohiileen, kiertotalouteen, ilmastoviisaaseen maankäyttöön sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä hankkeita. Tavoitteena on rakentaa kokonaisuus, jossa taloudellinen kasvu, ympäristövastuu ja paikallinen hyvinvointi tukevat toisiaan. Utajärven kunta on myös sitoutunut Ympäristöministeriön Kiertotalouden Green deal -ohjelmaan.

Ajattelutavan ytimessä on näkemys siitä, että vihreä siirtymä voidaan kääntää kilpailueduksi. Kun ilmastotavoitteita tarkastellaan elinvoiman näkökulmasta, avautuu mahdollisuuksia uusille yrityksille, työpaikoille ja investoinneille. Tämä lähestymistapa on herättänyt kiinnostusta myös valtakunnallisesti, ja Utajärveä on nostettu esiin esimerkkinä siitä, kuinka pieni kunta voi toimia suurten muutosten mahdollistajana.

Samalla Utajärvi kuuluu Rokua Geopark -alueeseen, joka on Suomen ensimmäinen UNESCO Global Geopark -alue. Alueen ainutlaatuinen luonto muistuttaa siitä, että vihreän siirtymän investoinnit ja luonnon arvot voidaan sovittaa yhteen pitkäjänteisellä suunnittelulla.

Tulevaisuuden Utajärvi

Utajärven esimerkki osoittaa, että myös pieni kunta voi vaikuttaa merkittävästi Suomen energiantuotannon ja teollisuuden tulevaisuuteen. Aurinkovoima, tuulivoima, energian varastointi, biohiili ja vetytalous muodostavat kokonaisuuden, joka houkuttelee investointeja ja luo uusia mahdollisuuksia alueelle.

Vihreän siirtymän hankkeet ovat vahvistaneet myös muiden toimialojen kiinnostusta Utajärveä kohtaan. Esimerkiksi AMP Tank Finland Oy suunnittelee kuntaan noin kahden miljardin euron datakeskusinvestointia, mikä osaltaan kertoo alueen vetovoimasta ja kehittyvästä infrastruktuurista. Datakeskuksen rakennustyöt alkavat vielä tämän vuoden puolella.

Utajärven kehityksessä on kyse enemmän kuin yksittäisistä energiahankkeista. Kyse on pitkäjänteisestä työstä, jossa kunta, yritykset ja muut toimijat rakentavat yhdessä uudenlaista tulevaisuutta. Aurinkovoimalat, energiavarastot, vetytalous, biohiilen tuotanto ja muut vihreän siirtymän investoinnit ovat konkreettisia osoituksia siitä, että ilmastoviisaus ja elinvoiman kehittäminen voivat kulkea käsi kädessä.

Utajärvi on esimerkki paikkakunnasta, jossa suunnitelmat muuttuvat investoinneiksi, investoinnit työpaikoiksi ja hiiliviisaus elinvoimaksi.