Pääkirjoitus
Automaatio vauhdittaa vihreää siirtymää ja vetytaloutta
Vihreä siirtymä ei ole enää visio – se on konkreettinen muutos, joka tapahtuu juuri nyt, kaikkialla. Energiajärjestelmien murros, fossiilivapaiden ratkaisujen kysyntä ja ilmastopolitiikan kiristyvä tahti synnyttävät valtavan tarpeen uudenlaiselle teolliselle ajattelulle. Tämän muutoksen keskiössä on myös automaatio – ja nyt yhä useammin myös tekoäly.
Tekoälyn arvo syntyy rohkeudesta nähdä uudella tavalla
Suomi elää nyt tekoälyaallon ensimmäistä suurta murrosvaihetta. Keskustelu käy vilkkaana, ja ratkaisut kehittyvät hurjaa vauhtia. Suomessa olemme kuitenkin jumittuneet hyödyntämään tekoälyä liian kapeasti pääasiassa toiminnan tehostamiseen ja optimointiin.
Robotiikalla lisää varautumista
Elämme levottomia aikoja. Sota on vuodesta 2022 tullut lähellemme Venäjän hyökätessä Ukrainassa. Talousyhteistyö itään ei ollutkaan se väline, jolla sotia estetään, vaikka niin luulimme koko 2000-luvun ajan. Uudet taistelumenetelmät ovat tulleet käyttöön erityisesti droonien kehityksen kautta. Droonien vuoksi sota on aina läsnä, ei vain rintamalla. Miehiä, kalustoa, ampumatarvikkeita ja infraa kuluu ennennäkemättömällä vauhdilla, ja sysää miljoonat siviilit liikekannalle turvaa etsimään. Emme olleet tähän varautuneet.
Tiedon voima ja vastuu
Automaatioväylä-lehden tämäkin numeron artikkelit käsittelevät laajasti automaation ja digitalisaation eri osa-alueita, kuten kyberturvaa, autonomista ajamista ja digitaalisten kaksosten hyödyntämistä vesilaitoksissa. Näiden teemojen ytimessä on yksi keskeinen elementti: tieto.
Akkuteollisuuden kasvussa piilee haasteita ja mahdollisuuksia
Akkuteollisuus on Suomessa vahvassa nousussa ja alan kasvu luo merkittäviä mahdollisuuksia niin taloudelle kuin työllisyydellekin. Alan kokonaisinvestointien arvioidaan yltävän vuoteen 2027 mennessä noin 6–9 miljardiin euroon, mikä luo arviolta 5000-7000 suoraa ja 20 000 välillistä työpaikkaa. Suomella on kansainvälisesti merkittävä rooli litiumakkujen sekä katodimateriaalien tuotannossa. Vuonna 2022 Suomi sijoittui neljänneksi BloombergNEF:in kansainvälisessä maiden välisessä vertailussa.
Data, väsymätön renkimme
Teollisuuden osuus maailman energian kokonaiskulutuksesta on mittava, Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n laskelmien mukaan jopa 37 prosenttia. Vihreän siirtymän myötä tuotamme energiaa koko ajan puhtaammin, mutta hiilidioksidin määrä ilmakehässä on silti yhä huippulukemissa. Teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on välttämätöntä, ja reitti nopeaan vähentämiseen käy automaation, älyn ja datan avulla.
NIS2 kilpailukyvyn varmistajana
Helmikuussa viisi saman yhtiön akkutehdasta joutui laajamittaisen kyberhyökkäyksen kohteeksi Saksassa, Indonesiassa ja Romaniassa. Hyökkäys aiheutti merkittäviä tuotantokatkoksia ja pitkällisiä jälkiselvittelyjä. Tuotantoympäristön kyberhyökkäyksien, kuten kiristysohjelmien ja tietojenkalastelun, määrä on kasvussa ja aiheuttavat huomattavan riskin yrityksille. IBM on raportoinut, että jo yksi tietovuoto maksaa yritykselle noin 4,35 miljoonaa dollaria.
Vallankumous kolmessa aallossa
Vuosi 2023 merkitsi siirtymistä analyyttisen tekoälyn ajasta generatiivisen tekoälyn aikaan. ChatGPT katalysoi tekoälyn uuden aallon, joka perustuu laajoihin kielimalleihin. Nämä tekoäly mallit tuottavat tekstiä, kuvia, musiikkia, liikkuvaa kuvaa ja jopa 3D-malleja tavalla, jonka ei aiemmin uskottu olevan mahdollista koneille. Ja tämä taas mahdollistaa uusia tuotteita ja palveluita, joita on vaikea kuvitella etukäteen. Siksi nimitys tekoälyn vallankumous on paikallaan.
Ihmisten yhteistyöllä digitalisaation hyödyt esiin
Viime vuosina olemme oppineet, että digitalisaatio ei ole enää pelkkä muotisana teollisuudessakaan, vaan se on juurtunut osaksi arkipäivää. Sähköjärjestelmän älykkäiden laitteiden, automaation sekä muiden lähteiden tuottamaa tietoa kerätään jo kattavasti yhden järjestelmän piiriin ja analysoidaan sitä kokonaisuutena, jota hyödynnetään niin kunnossapidossa kuin laajemminkin laitosten operatiivisessa toiminnassa.
Pääkirjoitus AV 4/23 Älykästä teollisuutta perusteita unohtamatta
Digitalisaation hyödyntäminen on usein keskustelujen aiheena, mutta saattaa tuntua vaikealta nähdä sen potentiaali perinteisen tekemisen kehityksen parantajana. Digitalisaatio on kuin se kuuluissa elefantti, jonka mahdollisuudet ja hyödyt eivät välttämättä avaudu ilman todistettua kokemusta tai näkemyksellisyyttä. Niinpä elefantti on jaettava ymmärrettävämpiin osiin.
